Kesällä julkaistiin kaksi erillistä selvitystä, jotka paljastivat intensiivisessä tehotuotannossa elävien broilereiden, munijakanojen ja sikojen karun todellisuuden.
Eurogroup for Animalsin ja AGtivistin mukaan EU:ssa toimii jo yli 22 000 jättimäistä tehotuotantotilaa, joissa kasvatetaan yli 516 miljoonaa eläintä – broilereita, munijakanoja ja sikoja – ahtaissa ja usein epäinhimillisissä olosuhteissa. Samaan aikaan eläinten hyvinvointia koskevan EU-lainsäädännön uudistus on jumissa. Saman uudistuksen olisi määrä tuoda parannuksia tuotantoeläinten oloihin, mutta tehotuotantotilojen määrä on kasvussa.
Jättimäisiä tiloja on erityisesti Espanjassa, mutta myös Suomessa niiden osuus on merkittävä. Suomessa 74 prosenttia broilereista kasvatetaan yli 40 000 linnun tiloilla, ja keskimäärin suomalaisessa broilerihallissa on 70 000 lintua. AGtivistin mukaan 177 Suomen noin 400 broileri- ja munijakanatilasta on luokiteltavissa jättisuureksi tehotuotantotilaksi.
Selvityksessä havaittiin muun muassa broilereita, jotka eivät luonnottoman kasvutahtinsa vuoksi pystyneet seisomaan jaloillaan. Munijakanoja nähtiin ahdettuina pieniin häkkeihin, joissa samaan aikaan mätäni kuolleiden kanojen ruhoja.
Suomessa on myös sikojen massiivista tehotuotantoa
Suomessa myös sikojen tehotuotanto on laajaa. Suomessa on noin 100 sikatilaa, jotka AGtivstin selvityksen mukaan lasketaan jättisuuriksi tehotuotantotiloiksi. Määritelmänä pidetään 2 000 sikaa tilaa kohden. Emakoita pidetään useissa maissa häkeissä, joissa ne eivät voi liikkua luonnollisesti. Myös Suomessa emakkohäkit ovat edelleen laajasti käytössä. Valvontaraporttien mukaan ongelmia on myös eläintilojen puhtaudessa ja yleisessä hyvinvoinnissa.
Viimeisen 15 vuoden aikana EU:ssa on kadonnut yli 5 miljoonaa pientä ja keskisuurta maatilaa. Samanaikaisesti jättitilojen määrä on kasvanut 56 prosenttia. Eläinten hyvinvointia parantavan lainsäädännön piti valmistua jo vuonna 2023, mutta uudistusta odotetaan edelleen. Uudistukseen toivotaan muun muassa häkkikasvatuksen kieltoa, uusia tilavaatimuksia ja ulkoilun lakisääteistä velvoittamista.
Salakuvat paljastivat munijakanojen kärsimyksen
Kesäkuussa julkaistiin myös Open Wing Alliancen selvitys, jonka salakuvattu materiaali paljasti munijakanojen vakavia hyvinvointiongelmia häkkituotannossa eri puolilla Eurooppaa. Selvityksessä on kuvia ja videoita myös Suomesta.
Kansainvälisessä selvityksessä dokumentoitiin teollista kananmunantuotantoa Suomen lisäksi Portugalissa, Italiassa, Puolassa, Ranskassa, Virossa, Bulgariassa, Romaniassa, Norjassa, Sloveniassa, Venäjällä ja Espanjassa.
Kuvamateriaali paljasti kanojen elävän pienissä, likaisissa häkeissä, joissa ne eivät pysty liikkumaan tai toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistään. Useilla tiloilla häkeissä havaittiin mädäntyviä ruhoja elävien kanojen joukossa, ulosteilla peittyneitä munankeruulinjoja sekä eläimiä, joilla oli tulehduksia ja ylipitkiä kynsiä. Yhdellä kanalla on tilaa vähemmän kuin A4-paperiarkin verran.
Suomesta mukana on kuvamateriaalia Laitilasta, missä yhdessä kanalassa kuvattiin likaisia kanoja, kuolleita yksilöitä, rakenteisiin tarttuneita siipien ja luiden jäänteitä sekä vakavia terveysongelmia, kuten kloaakin esiinluiskahduksia. Suomessa on noin 4,6 miljoonaa munijakanaa noin 220 tilalla. Kananmunista 68 % tuotetaan lattiakanaloissa, 21 % virikehäkeissä, 6 % luomuna ja 4 % ulkokanaloissa.
Vaikka useat EU-maat, kuten Itävalta ja Saksa, ovat jo kieltäneet häkkikanalat osittain tai kokonaan, miljoonat kanat elävät edelleen häkeissä. EU:n komissio on luvannut kieltää häkkituotannon vuoteen 2027 mennessä osana Pellolta pöytään -strategiaa, mutta käytännön toimet puuttuvat.
Tilaa Animalia-lehti
Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 3/2025. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).
Kuva: Nova Dwade / We Animals
