Päästövähennyspaineessa broilerintuotanto tehostuu, vaikka EFSA:n kansainväliset suositukset vaatisivat Suomen broilerinkasvatuksen vähentämistä 75 prosentilla.
Broilerinlihaa on markkinoitu ilmastoystävällisempänä vaihtoehtona punaiselle lihalle. Broilerintuotanto aiheuttaa kuitenkin päästöjä ja luontokatoa, joita markkinointipuheessa ei huomioida.
Juuri julkaistu vuoden 2023 Eläinoikeusraportti tutkii broilerinkasvatuksessa ja broilerinlihan markkinoinnissa käytettyjä hiilijalanjälkimittareita. Raportissa todetaan, että hiilijalanjälkimittarit eivät ota huomioon broilerinkasvatuksessa koko tuotantokaarta, vaan vain pienen osan tuotantoa.
”Broilerinlihan tuotannon hiilijalanjälkilaskelmissa laskenta kohdistuu vain lintujen kasvatukseen. Mukana ei siis ole eläinkuljetuksia ulkomailla eikä Suomessa , teurastusta ja tuotteiden jatkojalostusta eikä niihin liittyviä kylmäsäilytyksiä, kuljetuksia ja pakkauksia. Hiilijalanjäljen laskentaa koskevissa ohjeistuksissa kuitenkin suositellaan, että hiilijalanjälkiarvon elinkaaren vaiheet laskettaisiin pellolta kaupan hyllyyn”, kertoo Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs.
Broilerien ruokinnassa käytetään myös yhä soijaa, joten broilerintuotanto voi kiihdyttää luontokatoa soijan viljelyalueilla. Helsingin Sanomissa Luken erikoistutkija, tutkimuspäällikkö Merja Saarisen mukaan erilaisesta rehutuksesta johtuen suomalainen broileri aiheuttaa globaalia lajikatoa kaksinkertaisesti kotimaiseen naudanlihaan verrattuna. Vilja- ja sieniproteiineihin sekä palkokasveihin verrattuna broilerin päästöt ovat moninkertaiset.
Broilerintuotannon hiilijalanjälkimittauksia on Suomessa tehty varsin vähän ja niiden tulokset vaihtelevat 2,6–3,2 kg CO2e/elopainokilo. Luvut eivät kuitenkaan sisällä kuin pienen osan tuotantoketjusta, joten markkinointipuhe broilerinlihan vähäpäästöisyydestä on harhaanjohtavaa.
Vertailun vuoksi esimerkiksi Härkis Original -härkäpapuvalmisteen hiilijalanjäljeksi on laskettu 1,9 kg CO2 ekv/kg, kun ketjun kuormitus lasketaan kaupoissa myytäviin rasioihin asti pakattuna.
MTT:n vuoden 2006 tutkimus laski hunajamarinoidun broilerinsuikaleen ympäristövaikutukset kauppaan asti. Tässä vanhassakin tutkimuksessa untuvikkojen ja broilerinkasvatuksen ulkopuolelle jäi 27 % tuotantoketjun hiilipäästöistä.
Suomi kasvattaa broilereita 75 % enemmän neliömetrillä kuin EFSA:n uusi suositus
Broilerintuotannon laskennallinen hiilijalanjälki on pienentynyt, kun liha-ala on havahtunut päästöjen vähentämisvaatimuksiin. Eläinoikeusraportissa todetaan, että päästöjä pyritään pienentämään eläinten jalostuksella sekä tehostetulla rehunkäytöllä.
”Suomessa kasvatettavat broilerit on jalostettu kasvamaan nopeasti, mikä on lyhentänyt kasvatusaikaa. Rehunkäytön tehostaminen tarkoittaa, että tuotetaan enemmän lihaa samalla rehumäärällä. Vaikka tehostuminen olisi ympäristön kannalta eduksi, se on eläinten hyvinvoinnin ja oikeuksien kannalta katastrofaalista. Nykyiset broilerit yli viisikymmenkertaistavat painonsa viidessä viikossa, mikä aiheuttaa niille valtavaa kärsimystä”, sanoo Kivekäs.
Pelkona onkin, että päästövaatimusten kiristyessä eläinten hyvinvointi edelleen heikkenee, jos broilerintuotantoa halutaan edelleen jatkaa ja jopa kasvattaa. Suomessa kasvatetaan broilereita jo nyt EU:n suurimmalla mahdollisella sallimalla eläintiheydellä, joka on 42 kiloa neliömetrillä. Tämä tarkoittaa broilerien kuolleisuus huomioiden noin 16 lintua neliömetriä kohden.
“Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA on suositellut vuonna 2023, että broilereita kasvatettaisiin enintään 11 kiloa neliömetrillä. Suomessa tämä tarkoittaisi lintujen määrän vähentämistä lähes 75 prosentilla jokaisessa kasvatushallissa. Broilereiden hyvinvoinnista puhuttaessa on ollut esillä myös siirtyminen hitaammin kasvavien broilerihybridien kasvattamiseen. Jos kasvatetaan hitaammin kasvavia broilereita isommalla kasvatusalueella, broilerintuotannon hiilijalanjälki kasvaisi merkittävästi. Ilmaston ja eläinten hyvinvoinnin kannalta loogista olisikin vähentää broilerintuotantoa”, sanoo Kivekäs.
Eläinoikeusraportissa todetaan, että Suomessa tulisi pyrkiä broilerintuotannosta luopumiseen osana ruoantuotantoa. Tavoitetta voidaan edistää panostamalla kasviproteiinien ekologisesti kestävään tuotantoon ja asettamalla ilmastopolitiikalle seurattavia eläineettisiä kriteereitä.
Lähteet (muualla verkossa)
Eläinoikeusraportti 2023 (verkkojulkaisu).
Eläinoikeusraportti 2023. Mihin unohtuivat broilerit ilmastokeskustelussa?
Eläinoikeusraportti 2023 (pdf-muodossa).
Lähteet
Katajajuuri, Juha-Matti; Grönroos, Juha; Usva, Kirsi; Virtanen, Yrjö; Sipilä, Ilkka; Venäläinen, Eija; Kurppa, Sirpa; Tanskanen, Riikka; Mattila, Tuomas & Virtanen, Hanna 2006. Broilerin fileesuikaleiden tuotannon ympäristövaikutukset ja kehittämismahdollisuudet. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT.
Knuts, Elina 2022. Broilerintuotannon hiilijalanjälki. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
Leinonen, Veera 2022. Kasviproteiinien hiilijalanjäljen vertailu. Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT. Ympäristötekniikan kandidaatintyö.
Kuva: Flickr | Otwarte Klatki CC BY 2.0 Deed | Attribution 2.0 Generic.
