Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA esitteli tuoretta tieteellistä selvitystään turkiseläinten hyvinvointiongelmista kaikille avoimessa webinaarissa syyskuun lopussa. Viesti oli selkeä: nykyisiä tarhaoloja ei kyetä muuttamaan niin, että turkiseläinten hyvinvointi saataisiin edes kohtuulliselle tasolle.
EFSA:n tieteellinen raportti on seurausta EU-komission sille antamasta tehtävästä. EU-komissio harkitsee turkistarhauksen kieltoa koko EU:ssa seurauksena eläinjärjestöjen Fur Free Europe -kansalaisaloitteesta. Tällä hetkellä komissio arvioi kolmea erilaista skenaariota:
- ehdotetaan minkkien, kettujen, supikoirien ja chinchillojen tarhaamisen kieltoa siirtymäajalla, ilman tuontikieltoa koskevia toimenpiteitä.
- ehdotetaan minkkien, kettujen, supikoirien ja chinchillojen tarhaamisen kieltoa siirtymäajalla sekä turkisten ja turkistuotteiden tuontikieltoa EU-alueelle.
- ehdotetaan lainsäädäntöä, joka asettaa tiukemmat ja tarkemmat vaatimukset turkiseläinten hyvinvoinnille, ja tähän voi liittyä myös tuontia rajoittavia toimenpiteitä tai ne voidaan jättää pois.
Raportti toimii EU-komissiolle taustaselvityksenä, jonka pohjalta voidaan joko asettaa tiukennettuja vaatimuksia turkiseläinten olosuhteille tai päätyä siihen, että turkistarhaus aiheuttaa turhaa kärsimystä eikä sitä pidä enää jatkaa EU:ssa.
Pienet, verkkopohjaiset häkit merkittävä ongelma
EFSA:n tieteellisen työryhmän edustaja Mette Herskin esitteli raportin kokoamisessa käytettyjä tieteellisiä menetelmiä sekä keskeisiä tuloksia. Merkittävimpiä kaikkia tarhattavia eläimiä koskevia hyvinvointiongelmia turkistarhoilla aiheuttavat eläinten liikkumisen rajoittaminen, ravinnon etsimis- ja tutkimiskäyttäytymisen estyminen sekä aistien liiallinen tai liian vähäinen kuormittuminen. Ketuilla ja supikoirilla todettiin olevan liikkumisvaikeuksia, kuten ontumista, ja minkeillä taas kudosvaurioita. Ketuille ja minkeille aiheutuu myös stressiä niiden käsittelystä.
Keskeiset syyt turkiseläinten hyvinvointiongelmille ovat EFSA:n raportin perusteella varsin selkeät: pienet häkit eivät mahdollista eläinten vapaata liikkumista, eikä eläimillä ole juurikaan mahdollisuutta toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan, kuten kaivamista, tutkimista, ravinnon etsimistä tai pureskelua.
Turkiseläinten liikkumista vaikeuttavat paitsi pienet häkit, myös häkkien verkkopohja, mataluus ja rakenteellinen yksinkertaisuus. EFSA:n mukaan näiden aiheuttamia hyvinvointihaittoja ei voida estää nykyisissä häkeissä. Merkittävä ongelmien lieventäminen vaatisi erilaisten lajeille sopivien virikkeiden ja eri korkeudella olevien tasojen lisäämistä, pesäkopin pitämistä eläinten käytössä ympäri vuoden sekä eläimille mahdollisuuden antamista erilaisten pohjamateriaalien välillä valitsemiseen. Kaikki tämä tarkoittaisi, että turkiseläinten häkkien kokoa olisi merkittävästi suurennettava ja muutettava rakenteellisesti, jotta kasvatusympäristöstä tulisi monipuolisempi.
Kettujen ja supikoirien jalkaterveys katsottiin myös yhdeksi merkittäväksi hyvinvointihaitaksi. Esityksessä todettiin, että sitä voitaisiin lieventää ravitsemukseen ja eläinten kehon kuntoon puuttumalla sekä jalostuksella. Olisi kuitenkin myös tärkeää, että ketuilla olisi käytössä kiinteää pohjaa, riittävästi tilaa sekä korkeutta lajityypilliseen liikkumiseen. Nykyisissä häkeissä tämä ei ole mahdollista.
EFSA:n mukaan merkittävät parannukset turkiseläinten olosuhteisiin vaatisivat nykyisten häkkijärjestelmien muutosta aitauksiksi, joissa olisi huomattavasti enemmän tilaa ja virikkeellinen ympäristö. Turkiseläinten kasvatus on kuitenkin niin samankaltaista kaikissa maissa, että tietoa vaihtoehtoisista kasvatusolosuhteista ei juurikaan ole.
Tilaisuuden lopuksi asiantuntijat vastasivat yleisön esittämiin kysymyksiin. Animalia jätti kolme kysymystä, jotka kaikki liittyivät parhaillaan käsittelyssä olevaan uuteen turkisasetukseen ja sen vaatimuksiin. Selkein vastaus saatiin kettujen virikkeitä koskevaan kysymykseen. Kysyimme ovatko kaksi häkissä olevaa virikettä, kuten palanen puuta ja palanen luuta, riittävät virikkeet ketulle. Mette Herskin vastasi yksiselitteisesti: eivät ole. Ketut tarvitsevat monipuolisia virikkeitä hyvinvoinnin edistämiseksi, eivätkä kaksi virikettä riitä tähän.
Komissio kuulee vielä sidosryhmiä
Kesällä komissio julkaisi tietopyynnön, jossa kuka tahansa EU-kansalainen, yritys, kansalaisjärjestö tai muu taho saattoi jättää komissiolle mielestään keskeisiä todisteita joko turkistarhauskieltoa vastaan tai sen puolesta. Erillisiä vastauksia annettiin komissiolle yhteensä 591 kappaletta. Näistä suurin osa oli kansalaisten jättämiä vastauksia. Toiseksi eniten vastauksia tuli järjestöiltä, ja myös Animalia oli yksi vastauksen antaneista järjestöistä.
Tällä hetkellä komissio työstää lopullista päätöstään erilaisia taustaselvityksiä tekemällä. Meneillään on muun muassa vuoteen 2040 ulottuvan skenaarion laatiminen, jossa arvioidaan aiemmin kuvailtujen eri vaihtoehtojen vaikutukset eläinten hyvinvointiin, kansanterveyteen, talouteen sekä yhteiskunnan ja ympäristön kehitykseen.
Nyt loppuvuoden aikana komissio tulee vielä kuulemaan tarhaukseen liittyviä sidosryhmiä kyselyn sekä haastatteluiden kautta. Maaliskuussa 2026 komissio on luvannut julkistaa lopullisen päätöksensä turkistarhauksen ja turkistuotteiden tuonnin tulevaisuudesta EU:ssa. Päätös on seurausta Fur Free Europe –kansalaisaloitteesta, jossa Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs oli yhtenä aloitteentekijänä.
Lue lisää (muualla verkossa)
Animalian lausunto EU-komissiolle 4.8.2025
Kuva: Andrew Skowron / We Animals
