Djurens Rättin kampanjapäällikkö Coral Ricote kertoo, mitä kuninkaallisten siipien suojassa syntyneelle järjestölle kuuluu tänään.
Vuonna 1882 prinsessa Eugenian aloitteesta perustettu Djurens Rätt on Animalian ruotsalainen sisarjärjestö – tai oikeastaan emojärjestö. Djurens Rätt nimittäin oli vielä nimeltään Pohjoismainen liitto tuskallisten eläinkokeiden vastustamiseksi, kun vuonna 1961 Suomeen perustettiin järjestön alaosasto, josta vuosien saatossa kehittyi Animalia.
Coral Ricoten oma ura eläinten oikeuksien parissa alkoi 14 vuotta sitten.
”Olin ensin ihan tavallinen vapaaehtoinen, sitten menin mukaan Djurens Rättin kesäkampanjaan. Lopulta sainkin sen kokonaan vastuulleni, ja 3,5 vuotta sitten pääsin kampanjapäälliköksi”, Ricote kertoo.
Kampanjatiimissä on kahdeksan henkeä, ja työntekijöitä järjestössä on lähes 50.
Ruotsi valmistelee turkistarhauksen alasajoa
Kuten Animalian, myös Djurens Rättin toimintakenttä on laajentunut eläinkokeiden vastustamisesta. Järjestön päätavoitteet kuulostavat tutuilta: turkistarhauksen, eläinkokeiden ja eläinten tehotuotannon lopettaminen.
Tavoitteista ensin mainittu on melkein saavutettu, ainakin Ruotsin osalta. Maan hallitus ilmoitti vuoden 2023 syyskuussa tukevansa yhteensä 180 miljoonalla kruunulla, eli noin 15,5 miljoonalla eurolla, niitä turkistarhaajia, jotka lyövät hanskat tiskiin vuoden 2025 loppuun mennessä.
Tukipaketin lisäksi hallitus valmistelee lakimuutosta, jolla turkistarhaus kielletään kokonaan. Kettujen tarhaus loppui Ruotsissa jo vuonna 2001. Tuolloin voimaan tuli laki, joka edellyttää eläimille mahdollisuutta sosiaaliseen kanssakäymiseen, kaivamiseen ja liikkumiseen. Chinchillatarhauksen vaatimuksia tiukennettiin vuonna 2012, ja pari vuotta myöhemmin viimeinen chinchillatarha suljettiin.
Vaikka vastaavista tiukennuksista puhuttiin minkkienkin kohdalla, lakiin ei niitä tuolloin saatu. Silti myös minkkitarhauksen alamäki on ollut jyrkkä, kuten Suomessakin. Ruotsissa oli viime vuonna jäljellä alle 20 minkkitarhaa, ja tarhaajien etujärjestö arvioi viimeisenkin turkistarhan sulkeutuvan jo tämän vuoden loppuun mennessä.
”Olemme ajaneet tarhauskieltoa yli puoli vuosisataa ja toistuvasti esittäneet alan hallittua alasajoa. Vuonna 2021 julkaisimme raportin, jossa ehdotimme samantapaisia toimenpiteitä kuin ne, joita hallitus nyt toteuttaa.”
Myös Animalia julkaisi vuonna 2022 turkistarhauksen Exit-raportin, jossa tarjottiin valmiit ratkaisut turkistarhauksen kestävään lakkauttamiseen. Mutta toisin kuin Ruotsissa, Suomen hallitus haluaa turkisalan kestävän alasajon sijaan maksaa kymmeniä miljoonia turkistarhauksen jatkumiseksi.
Broilerit tapetille
Sinnikkään työn tuloksista on syytä riemuita. Suurimmaksi ylpeyden aiheekseen kampanjapäällikkö ei kuitenkaan valitse tarhauskieltoa vaan järjestön broilerikampanjan.
”Haluamme nostaa ihmisten tietoisuuteen ruoantuotannossa kaikkein huonoimmissa oloissa elävät ja runsaslukuisimmin hyväksikäytetyt eläimet eli broilerit. Haasteena tässä on se, kuinka eläintehtaiden todellisuutta voi tuoda esiin niin, ettei karkota yleisöä. Päätimmekin tehdä lyhyen animaatiofilmin, jossa emme saarnaa ihmisille, vaan kanat saavat itse kertoa tarinansa. Broilereiden ääninä on tunnettuja ruotsalaisnäyttelijöitä”, Ricote kertoo.
Animaatiota näytettiin elokuvateattereissa ympäri maan, ja se tavoitti reilut miljoona katsojaa, eli yli kymmenesosan koko Ruotsin väestöstä.
Ricote painottaa, että rajallisten resurssien tehokas käyttö ja oikea kohdentaminen on kansalaisjärjestössä tärkeää. Resurssien tehokasta käyttöä on myös yhteistyö muiden samoja asioita ajavien kanssa. Tästä esimerkkinä on Djurens Rättin kampanjarekka, joka kiertää kesällä ympäri Eurooppaa kertomassa tuotantoeläinten kurjista oloista. Kampanjassa on mukana useita järjestöjä, myös Animalia.
”Tarvitaan sinnikkyyttä ja selviä päämääriä. Ajamme myönteistä muutosta, mutta se vie aikaa.”
Tilaa Animalia-lehti
Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 2/2024. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).
Kuva: Djurens Rätt
