Englantilainen Kim Stallwood heräsi ajattelemaan eläinten oikeuksia jo 1970-luvun alussa työskennellessään teurastamossa. Kokemus teki ravintola-alan uraa suunnitelleesta Stallwoodista vegaanin.
”Suhteeni eläimiin on muuttunut elämäni aikana. Nuorena olin eläinrakas, järkytyin lemmikkikissani kuolemasta. Vasta myöhemmällä iällä eläinsuhteeni muuttui poliittiseksi, kun näin eläinten kaltoinkohtelua yhteiskunnassamme”, Kim Stallwood kertoo.
Huoli eläinten asemasta sai hänet mukaan vapaaehtoistoimintaan ja Compassion in World Farming -järjestöön, jossa hän aloitti uransa kampanjoitsijana vuonna 1977. Nykyään Stallwood on tunnettu luennoitsija ja toimii neuvonantajana eläinoikeusjärjestöille. Hän on myös ollut perustamassa Minding Animals Institutea, joka kehittää yhteiskunnallista eläintutkimusta.
Kohti kasvipohjaisen ruuantuotannon aikakautta
Stallwood näkee teollisen eläimiä hyväksikäyttävän ruuantuotannon ilmiönä, jota globalisaatio on edesauttanut, mutta jonka aikakausi on suhteellisen lyhyt.
”Nykyinen eläintuotanto ei ole ekologisesti eikä taloudellisesti kestävää. Kasvispohjaisia tuotteita nousee koko ajan markkinoille, sillä niitä on nykyteknologialla yhä edullisempaa tuottaa. Tätä kehitystä kannattaa hyödyntää. Auttaa ihmisiä löytämään uusia tuotteita ja samalla tuoda näkyvyyttä eläinoikeustyölle. Luulen että näemme elinaikanamme teollisen eläintuotannon alasajon.”
Eläinoikeusliikkeen ja ympäristöliikkeen tavoitteet ohjaavat yhä enemmän samaan suuntaan – kasvisruokapainotteinen maailma on hyvä niin ilmastolle kuin eläimille.
”On hyvä, että ympäristöjärjestöt omista lähtökohdistaan työskentelevät teollisen eläintuotannon vähentämiseksi, vaikka erilaiset näkökulmat aiheuttavat joskus ristiriitoja. Voiko liha olla koskaan eettistä? Mutta mitä vahvemmin eläinasia sijoitetaan laajempaan yhteyteen, sitä suurempi vaikutus meillä on.”
Eläinoikeusliikkeen voitot ja haasteet
Stallwood siirtyi 1980-luvulla eläinkokeita vastaan kampanjoivaan BUAViin, jonka hän onnistui nostamaan moderniksi eläinten oikeuksia ajavaksi kampanjajärjestöksi. Uusien haasteiden kaipuu sai hänet siirtymään Yhdysvaltoihin PETAan ja myöhemmin Animals’ Agenda -lehden johtoon.
PETA oli Stallwoodin aloittaessa aktivistihenkinen ja rohkea, mutta haasteena oli kehittää järjestön hallintoa ja imagoa ammattimaiseksi. Tulokset näkyivät muun muassa jäsenmäärän merkittävänä nousuna. Työ maailman johtavimmissa eläinoikeusjärjestöissä ei ollut aina helppoa. Ihmisten välille syntyi konflikteja, ja Stallwood näki PETAn julkkiksilla ja alastomuudella mediahuomiota hakevat kampanjat ristiriitaisina omille arvoilleen.
Matkan varrella Stallwood on nähnyt useita eläinoikeusliikkeen voittoja, kuten turkistarhauksen loppumisen Isossa-Britanniassa.
”Moni asia on mennyt eteenpäin urani aikana. Järjestöt välittävät tietoa eläineettisestä elämäntavasta, ja maailmalla on hyviä aloitteita lainsäädäntöön ja eläinten oikeuksiin liittyen.”
Eläinten asia tulee kehystää tärkeäksi vaaliteemaksi. Ihmiset haluavat äänestää eläinmyönteisiä ehdokkaita.
Stallwood Growl-kirjassa kerrotaan, kuinka yhteiskunnalliset liikkeet etenevät yksittäisten ihmisten elämäntapavalinnoista lainsäädäntöön saakka. Kyse ei kuitenkaan ole suoraviivaisesta hyppäämisestä askeleelta toiselle.
”Eläinoikeusjärjestöllä voi olla työssään rinnakkaisia polkuja. Elämme maailmassa, jossa on edelleen neuvoteltava eläinsuojeluasioista, mutta esimerkiksi koulutustoiminnassa voidaan vahvasti painottaa eläinoikeuksia.”
Stallwoodin mukaan eläinten oikeudet pitäisi nostaa entistä vahvemmin ja yksityiskohtaisemmin poliittiseksi ja yhteiskunnalliseksi liikkeeksi.
”Eläinten asia tulee kehystää tärkeäksi vaaliteemaksi. Ihmiset haluavat äänestää eläinmyönteisiä ehdokkaita. Yhteistyö lakiasiantuntijoiden, lääkärien ja tieteen edustajien kanssa on yhä tärkeämpää.”
Myötätunto, väkivallattomuus ja oikeus ovat Stallwoodille perustavanlaatuisia eläinoikeustyön tukipilareita. Näitä periaatteita tulee soveltaa eläimiin, mutta myös itseensä ja kanssaihmisiin.
”Kuvittele sellainen maailma, jossa omat eettiset tavoitteesi olisivat totta, ja sitten se, miten sinne päästään. Käytä omia kykyjäsi siihen, miten voit itsellesi sopivalla tavalla edistää eläinten asiaa.”