Joulupossun elämä ja kuolema

Laura Uotila

Suomessa syödään jouluisin 6–7 miljoonaa kilogrammaa kinkkua. Se tarkoittaa satoja tuhansia porsaita, jotka ovat eläneet lyhyen ja kolkon elämän päätyäkseen suomalaisten joulupöytiin.

Suomalainen sika ehtii elää 5–6 kuukautta ennen teurastusta. Jos porsaan elämä on ankeaa ja ahdasta, on myös sen kuoleman hetki täynnä ahdistusta ja kärsimystä.

Emakko synnyttää häkissä

Emakkosian tiineysaika kestää hieman vajaa neljä kuukautta, jonka jälkeen emakko synnyttää 10–14 porsasta. Emakko elää tavallisimmin lähes puolet elämästään häkissä, jossa se ei mahdu edes kääntymään. Tällaisessa porsitushäkiksi kutsutussa häkissä se myös synnyttää, imettää ja hoitaa porsaansa noin 4–5 viikon ajan. Emakolla olisi suuri tarve pesän rakentamiseen, mutta se ei onnistu pienessä metallihäkissä. Tämä aiheuttaa emolle stressiä ja turhautumista.

Vastasyntyneille porsaille tehdään erilaisia toimenpiteitä. Niistä kivuliain on kastrointi, joka tehdään karjuporsaille. Nykyisin laki vaatii kipulääkkeen antamista kastraation yhteydessä, mutta toimenpiteen aikana annettu kipulääke vaikuttaa vasta myöhemmin vähentäen jälkikipua. Vasta vuodesta 2028 alkaen kastroinnin yhteydessä on siirryttävä käyttämään lisäksi paikallispuudutusta. Kastrointi suoritetaan rutiininomaisesti jokaisessa sikalassa, jotta karjuporsaiden lihaan ei kehittyisi joitain kuluttajia häiritsevää karjunhajua.

Joka viides porsas kuolee jo ennen vieroitusikää. Porsaiden kuolinsyitä ovat esimerkiksi kuoleminen synnytyksen yhteydessä, emon alle ruhjoutuminen, nälkiintyminen sekä sairaudet. Enintään viisikiloisen porsaan saa tilallinen lopettaa itse päähän annetulla lujalla ja tarkalla iskulla. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi porsaan pään iskemistä voimalla seinään.

Porsaan elämä ahtaassa karsinassa

Vieroituksen jälkeen porsaat siirretään vieroitusosastolle ja emakko siirtyy joutilasosastolle odottamaan seuraavaa tiineytystä. Jokaisen tiineytyksen yhteydessä emakko seisoo jälleen kääntymisen estävässä tiineytyshäkissä noin 4 viikon ajan.

Vieroitusosaston karsinat ovat virikkeettömiä betonipohjaisia karsinoita. Porsaat kasvavat vieroitusosastolla noin kaksi kuukautta, jolloin ne ovat noin 25–30 kilogramman painoisia. Silloin ne myydään lihasikalaan kasvamaan lopulliseen, noin 90 kilogramman teuraspainoon. Sianlihan tuotanto perustuu tehokkaaseen tuotantoketjuun, jossa tilat ovat erikoistuneet eri kasvatusvaiheisiin. Jokainen kuljetus ja uuteen paikkaan sopeutuminen aiheuttaa eläimille stressiä ja lisää myös riskiä tarttuvista taudeista.

Lihasikalassa on porsasta kohden tilaa noin 0,5 neliömetriä silloin, kun porsaat saapuvat tilalle. Porsasta kohden oleva tilavaatimus kasvaa 0,9 neliömetriin porsaiden lähestyessä teuraspainoa. Porsaat eivät mahdu tässä tilassa juoksemaan tai leikkimään, eivätkä ne pysty erottelemaan ruoka- ja tarpeidentekopaikkoja, vaikka tämä kaikki olisi niille lajityypillisesti tärkeää.

Porsaat kasvavat betoni- ja ritiläpohjaisissa karsinoissa, joissa ei käytetä kuivikkeita juuri koskaan, vaikka se olisi tärkeää eläinten hyvinvoinnin kannalta. Karsinan lattiasta osa on ritilää, jotta ulosteet polkeutuvat siitä läpi. Sioilla tulee olla karsinoissa jotakin virikemateriaalia, mutta se voi tarkoittaa esimerkiksi karsinan seiniin kiinnitettyjä metalliketjuja tai puunpätkiä tai muutamaa kourallista olkisilppua silloin tällöin heitettynä. Porsaat eivät pääse kasvatusaikana koskaan ulkoilemaan saati tonkimaan maata.

Suomalaisilta sioilta ei saa katkaista häntiä, mutta sikaloiden epäluonnolliset olosuhteet aiheuttavat altistavat niitä puremaan toistensa häntiä. Vuonna 2021 julkaistun teurastamoilla toteutetun suomalaistutkimuksen mukaan vain puolella sioista häntä oli täysin ehjä, muilla sioilla oli parantuneita tai akuutteja vaurioita hännissä. Tulehtuneet hännät aiheuttavat sioille huomattavaa kipua, ja pahimmillaan sika menettää koko häntänsä purennan seurauksena.

Porsaan tukahduttava kuolema

Porsaat lastataan 5–6 kuukauden ikäisinä teurastamoautoon ja kuljetetaan teurastamoon. Autoon lastaaminen ja siellä matkustaminen on eläimille stressaavaa, ja matkaan voi kulua tunteja. Teurasautossa on oltava tilaa alle puoli neliömetriä sikaa kohden, joten autossa on hyvin ahdasta.
Teurastamossa siat tainnutetaan useimmiten hiilidioksidilla ennen verenlaskua ja siitä aiheutuvaa kuolemaa. Teurastamolla siat puretaan karsinoihin odottamaan teurastusta. Kun kyseisen sikaryhmän teurastusprosessi alkaa, siat ohjataan hiilidioksidia sisältävään konttiin eli ”tainnutuskehtoon” noin kahdeksan eläimen ryhmissä.

Hiilidioksidi on suurina pitoisuuksina limakalvoja ärsyttävä kaasu. Hiilidioksiditainnutus aiheuttaa myös tukehtumisen tunnetta, joten se tuottaa sioille sekä fyysistä että psyykkistä kärsimystä ennen taintumista. Taintumiseen kuluu aikaa noin puoli minuuttia. Koko sen ajan siat yrittävät paeta tainnutuskontista.

Suomen teurastamoissa tapetaan vuodessa noin 1,7 miljoonaa sikayksilöä. Tarkkaa lukua joulun takia tapettavien sikojen yksilömäärästä on vaikea löytää, mutta arviolta joulupöytien takia henkensä menettää noin puoli miljoonaa sikaa vuodessa.