Mitä eläimistä tehdään – broileri

Eläinteollisuus ei tarkoita pelkkää lihantuotantoa. Esimerkiksi broilerista 65 % menee ihmisravinnoksi, mutta elin­tar­vik­keek­si kel­paa­mat­to­mat si­vu­tuot­teet käy­te­tään lem­mik­ki- ja tur­ki­se­läin­ten re­hu­jen val­mis­tuk­seen. Lo­puis­ta si­vu­tuot­teis­ta teh­dään lan­noit­tei­ta ja ener­gi­aa. 

Broileri on jalostettu kana, josta syödään rintapaloja, siipiä ja koipia. Broilereista syödään sekä lihabroilereita että näiden vanhempia, emobroilereita. Vuonna 2022 Suomessa teurastettiin yli 81 miljoonaa broileria. Näistä 80 832 969 yksilöä oli lihaksi kasvatettavia broilereita, 444 921 yksilöä broileriemoja. Syötävät broilerit ovat kumpaakin sukupuolta. 

Broilerin teurastusprosessissa peräaukko porataan auki, minkä jälkeen pora leikkaa peräsuolen irti. Leikkuri leikkaa viillon peräaukon ja rintalastan väliin, josta suolistuslusikka pääsee suolistamaan broilerin. Suolistuslusikka irrottaa suolet ja elimet yhtenä nippuna, minkä jälkeen nippu kulkee omalla kuljettimella samaa matkaa ruhon kanssa lihantarkastukseen. Elintarvikkeina broilereista voidaan käyttää lihan lisäksi sydän, maksa ja kivipiira. 

Broilerin lihaa ja koipireisiä, siipiä ja varpaita viedään myös ulkomaille, muun muassa Etelä-Koreaan ja Kiinaan.  

Mitä broilereista tehdään? 

On hyvä huomioida, että eläintuotanto ei ole pelkästään lihantuotantoa. Kaikki, mitä eläimistä tulee sivutuotteiksi, muutetaan kaupalliseksi tuotteiksi. 

Siipikarjan lihaa syödään globaalisti yhä enemmän, minkä seurauksena elintarvikkeeksi kelpaamattomia osia, kuten höyheniä ja nahkaa, tulee sivutuotteina valtavia määriä. Suomessa broilerin höyheniä tulee tuotannossa sivutuotteena noin 12 000 tonnia vuodessa, kun broilerinlihaa tuotetaan noin 137 000 tonnia (vuonna 2020). 

Suomalaisilla tiloilla broilerien kuolleisuusprosentti noin 3 prosentin luokkaa. Kuten syksyn 2023 Eläinoikeusraportissa kerroimme, vaikka lukuna kolme prosenttia kuulostaa pieneltä, tarkoittaa se esimerkiksi 15 000 linnun hallissa noin 100 kuollutta lintua viikossa. Koko Suomen mittakaavassa se tarkoittaa noin 2,4 miljoonaa kasvatusaikana kuollutta tai tapettua broileria vuoden aikana. Osa linnuista kuolee itsestään ja osa lopetetaan murtamalla niska hallikäyntien yhteydessä.  

Honkajoki Oy:n rekat keräävät kuolleet broilerit tilojen pakastimista ja tuovat ne käsiteltäväksi yrityksen tiloihin Satakuntaan. Siipikarjaa toimitetaan Honkajoelle yksittäisistä eläinlajeista eniten. Honkajoen toimitusjohtaja kertoi MOT-toimitukselle, että vuonna 2019 tiloilta toimitettiin Honkajoelle yli 1,1 miljoonaa kiloa kuollutta siipikarjaa. Parvesta poistettavien joukossa on emobroilerien tuotannossa myös ylimääräiset kukot: kukkojen määrää säädetään parven sosiaalisten suhteiden ja emobroilerien hedelmällisyyden ylläpitämiseksi.  

Tiloilla kuolleisiin broilereihin viitataan EU-lainsäädännön mukaisesti luokan 2 raaka-aineena. Luokkaan kuuluvat myös siat. Etupäässä näistä valmistetaan lannoiteraaka-ainetta. Rasvoja ja jauhoja käytetään lemmikkien ruokien valmistukseen ja kalankasvattamoilla kalapellettien raaka-aineiksi. 

Uusin lanseerattu tuote on hydrolysoitu höyhenproteiini, jota käytetään proteiinin lähteenä eläinrehussa. Honkajoki markkinoi tuotetta siten, että jauheen fosforipitoisuus on erityisen matala ja että kyseessä on “vastuullinen proteiinilähde, joka tehostaa siipikarjatuotannon kokonaisvaltaista hyödyntämistä”. Kyseisen tuotteen prosessointiin on tehty oma laitoksensa, jonka vuonna 2022 uutisoitiin maksavan 10 miljoonaa euroa. 

Turkistarhauksen ja broilereista otettavien sivutuotteiden yhteys 

Suuri osa sivutuotteista käytetään turkiseläinrehun valmistukseen. Turkiseläinten rehussa on suurin osa teurassivutuotteita ja kalasivutuotteita. Lisäksi käytetään viljaa ja muiden turkiseläinten ruhoja. 

Rehun valmistuksessa voidaan käyttää soveltuvin osin luokan 3 ja 2 sivutuotteita, jotka voivat olla peräisin teurastamoista tai muista elintarvikealan laitoksista tai käsittelylaitoksista. Lopetettuja broilereita ja kalkkunoita voidaan käsittelylaitosten lisäksi käsitellä keräyskeskuksissa tai tilarehustamoissa kuumentamalla tai hapottamalla ja käyttää sen jälkeen turkiseläinrehussa, mutta lajinsisäinen syöttäminen ei ole sallittua tilarehustamossa. 

Honkajoki tekee rasvan lisäksi tiloilla kuolleista broilereista vaaleanruskeaa kalanruoalta haisevaa jauhetta. Hajuun vaikuttaa eläinten kunto. Jos eläimet ovat odottaneet kuljetusta pitkään, haju on voimakkaampi. Jauhetta voidaan käyttää turkiseläinten rehuksi tai lannoitteiden raaka-aineena. 

Lue lisää (muualla verkossa)

Kankaanpääseutu 10.3.2022. Honkajoki Oy tekee ison investoinnin – yritys ryhtyy jalostamaan höyhenistä proteiinijauhetta.

Matti Tikka 2010. Teurassivutuotteiden hyötykäytön tehostaminen : Syötäväksi kelpaavat jakeet.

Luonnonvarakeskus. Broilerit.

Yle MOT 6.1.2020. Eläinroskat.

Honkajoki Oy. Proteiini­jauhot eläinruokien raaka-aineeksi.

Luonnonvarakeskus 2023. Höyhenten ja poistotekstiilien jalostusarvon nosto ja uudet käyttökohteet.

Kuva: Lukas Vincour / Zvířata Nejíme / We Animals Media, kuvitus: Nilgün Yilmaz