Norjan parlamentti hyväksyi kesäkuussa 2019 lain, joka kieltää turkistarhauksen. Lain mukaan uusia turkistarhoja ei enää saa perustaa ja olemassa olevat tarhat tulee sulkea helmikuuhun 2025 mennessä. Päätös hyväksyttiin vahvalla enemmistöllä, äänin 101–68.
”Päätös oli merkittävä – se tehtiin eettisin perustein ja perustuu eläinten hyvinvoinnista laadittuihin tutkimuksiin. Lisäksi lakiin kirjatut tarhaajille maksettavat korvaukset tekevät prosessista helpomman niin heille kuin eläimillekin”, sanoo norjalaisen eläinoikeusjärjestö Noahin johtaja Siri Martinsen.
Norja oli yksi ensimmäisistä maista, jotka aloittivat tarhauksen ja veivät alaa esimerkiksi Kiinaan yhdessä Suomen kanssa.
Norjassa on noin 170 kettu- ja minkkitarhaa, joissa kasvatetaan yhteensä noin miljoona eläintä vuodessa. Vaikka tarhattavien eläinten määrä kuulostaa suurelta, on turkistarhaus pitkään ollut Norjassa taloudellisesti lähes merkityksetön ala. Monet tarhoista ovat viime vuosina lopettaneet toimintansa alhaisen kannattavuuden takia.
Pitkäjänteinen kampanjointi tuotti tulosta
Eläinoikeusjärjestöt ovat tehneet töitä tarhauskiellon eteen pitkään ja monipuolisesti.
”Onnistumisen kannalta oli ensisijaisen tärkeää, että asia oli tasaisin väliajoin median otsikoissa. Sitä myös tuotiin esiin aina hieman eri näkökulmasta, esimerkiksi sosiaalisen median, eri yhteistyötahojen ja julkkisten avulla. Näin olemme tehneet päättäjille näkyväksi sen, että tarhauskielto on asia, josta ihmiset edelleen välittävät”, Martinsen kertoo.
Jokatalviset lähes 10 000 henkilön mielenosoitukset ja toistuvat mielipidemittaukset, jotka osoittavat lähes 80 prosenttia kansalaisista olevan tarhauskiellon puolella, ovat olleet välineitä viedä viestiä päättäjille. Lisäksi päättäjiä on pyydetty tuomaan omat lupauksensa tarhauskiellolle näkyviksi, jolloin niihin voidaan vedota myöhemmin.
Toinen tärkeä tekijä Martinsenin mukaan on yhteistyö erilaisten, yllättävienkin tahojen kanssa.
”Tutkimusmaailman vahva tuki asialle on ollut ensiarvoisen tärkeää. Näin kampanjointiin on saatu luotettavaa ja uusinta tutkimustietoa eläinten käyttäytymisestä ja hyvinvoinnista. Myös Norjan eläinlääkäriliitto on ollut vahvasti mukana tukemassa asiaa. Olemme työskennelleet myös muotiteollisuuden ja useiden norjalaisten julkkisten kanssa, mikä on tuonut näkyvyyttä ja tukea työllemme.”
Yhteistä tietä on raivattu myös luonnonsuojelujärjestöjen kanssa turkistarhojen haitallisten ympäristö- ja luontovaikutusten teeman ympärillä. Noah on tehnyt yhteistyötä myös kirkon kanssa ja tuonut siten asian laajaa eettistä problematiikkaa esille.
”Toisaalta olemme tehneet työtä kaikkien poliittisten puolueiden kanssa, jotta löytäisimme yhteisiä askelmerkkejä kiellon aikaansaamiseksi. Tärkeää on se, että teemme työtä myös niiden kanssa, jotka eivät ole täysin samaa mieltä kanssamme. Toki yksi merkittävä asia kiellon läpimenolle oli se, että tällä hetkellä meillä ei ole hallituksessa keskustapuoluetta, joka toimii hyvin vahvasti maatalouden äänitorvena, kuten Suomessakin. Näin pieni vasemmistopuolue pystyi asettamaan ehdoksi oikeistohallitukseen tulolle tarhauskiellon.”
Iso harppaus kohti turkistarhatonta maailmaa
Martinsen näkee Norjan turkistarhauskiellon merkittävänä myös muille Pohjoismaille ja viestinä koko maailmalle.
”Norja oli yksi ensimmäisistä maista, jotka aloittivat tarhauksen ja veivät alaa esimerkiksi Kiinaan yhdessä Suomen kanssa. Kun tämänkaltainen maa pystyy muuttamaan suuntaansa, on vaikutus merkittävä. Esimerkiksi suomalainen turkisyhtiö Saga Furs menetti merkittävän kumppanin. Toivon todella, että muut Pohjoismaat seuraavat pian perässä”, Martinsen pohtii.
Turkiskiellot etenevät kasvavana lumipalloefektinä maailmalla. Useat isot kansainväliset muotitalot ja vaatemerkit ovat luopuneet viime vuosien aikana turkisten käytöstä ja maa toisensa jälkeen on kieltänyt tarhauksen. Edes Kiinassa turkismarkkinat eivät enää kukoista kuten ennen, sillä uudet sukupolvet haluavat seurata lännen esimerkkiä ja toimia kulutuspäätöksissään eettisesti.
”Tällä hetkellä kampanjoimme turkisten maahantuontikiellon puolesta, sillä se olisi merkittävä eettinen kannanotto kansainvälisestikin. Maahantuontikiellosta keskustellaan myös Isossa-Britanniassa ja esimerkiksi Intiassa kielto on jo voimassa. Useat puolueet Norjassa tukevat tuontikieltoa, joten olen optimistinen sen läpimenon suhteen”, sanoo Martinsen.
Kuvat: Ville-Tulkki / Mostphotos (kettu) & Martine Petra (mielenosoitus).
Tilaa Animalia-lehti
Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 3/2019. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).
