Eläinsuojelukeskus Tuulispään possuasukkailla Siirillä ja Saaralla ei ole huolta huomisesta. Niiden lukuisille lajitovereille on kuitenkin käynyt aivan toisin: joulukinkkumarkkinat käyvät kohta kuumina.
Emakot Siiri ja Saara muuttivat pieninä possuina Tuulispäähän maaseutumessuilta vuonna 2015. Niiden piti alun perin siirtyä messuilta kotieläinpihalle, mutta siellä ei ollut tilaa. Tuulispään perustaja Piia Anttonen antoi emakkokaksikolle mahdollisuuden täysin erilaiseen elämään, jota ne voivat elää niin kauan kuin terveyttä riittää – jopa kymmenen vuotta.
Tuulispäässä asustavat myös villisika Osku, minipossut Sulo, Fanni, Stella ja Frank sekä kotia etsivät emakot Lilli ja Papu. Osku syntyi todennäköisesti villisikatarhaan ja Sulo kodin lämpöön lemmikiksi, kun taas Siiri ja Saara sekä Lilli ja Papu syntyivät tuotanto-oloissa. Minipossut Fanni, Stella ja Frank muuttivat turvakotiin yhtä aikaa.
Kaikki Tuulispään possuasukkaat ovat syntypaikastaan huolimatta lajitovereita ja yhtä uteliaita, aktiivisia, oppivaisia sekä sosiaalisia. Sioilla on hyvä muisti ja ajantaju. Tervehtiessään ne koskettavat toisiaan kärsällään.
Kesytettyjen villisikojen pitäminen kotieläiminä alkoi noin 9 000 vuotta sitten. Siirin ja Saaran sopeutuminen Tuulispään tuotanto-oloja luonnonmukaisempiin olosuhteisiin osoittaa, etteivät kesyttäminen ja jalostaminen ole poistaneet niiden lajityypillisiä tarpeita. Näitä tarpeita ovat esimerkiksi tutkiminen ja tonkiminen sekä pesän rakentaminen.
Millaisessa ympäristössä Siiri ja Saara elävät, ja mitä ne tykkäävät touhuta?
Siirillä ja Saaralla on vapaus ulkoilla. Ne voivat itse päättää, ovatko ne sisällä vai ulkona aitauksessa muiden eläinten kanssa. Siirillä ja Saaralla on myös tilaa väistää toisiaan ja muita eläimiä.
Tuulispään asukkaat saavat paljon liikuntaa ja ulkoilua tuotantoeläimiin verrattuna. Siiri ja Saara ovat kasvaneet 200 kiloisiksi, joten liikkuminen ja lihasten hyvinvointi ovat tärkeitä.
Kaverusten sisäkarsina on puhdas, kuivitettu ja tilava. Siellä on runsaasti olkea, jota voi tonkia. Tämä pitää kaksikon mielen virkeänä. Karsinan kuivikkeesta ne voivat myös rakentaa nukkumapesän. Siiri ja Saara voivat pureskella oljen lisäksi leluja, oksia, juurakoita ja kesällä nurmea.
Siat ovat luontaisesti siistejä eläimiä. Siiri ja Saara pystyvät pitämään eri paikat lepäämistä ja ulostamista varten, mikä voi olla vaikeaa perinteisissä tuotanto-oloissa eläville sioille. Siat haluavat myös huolehtia ihon puhtaudesta päivittäin. Siiri ja Saara hoitavat kehoaan ja häätävät loisia hankaamalla itseään puita, kiviä, ympäristön ja karsinan rakenteita vastaan. Ne voivat ottaa lämpimällä ilmalla viilentäviä mutakylpyjä. Mutakylpy on sioille luontainen tapa säädellä kehon lämpöä ja hoitaa kehoa.
Koska siat ovat laumaeläimiä, Siiri ja Saara lepäävät mieluusti vieretysten ja alkavat etsiä ravintoa samaan aikaan. Päivän kokonaislepoaika kestää mieluusti 13−16 tuntia. Siat tarvitsevat paljon unta, koska valveilla ollessaan ne käyttävät paljon aikaa ravinnon etsimiseen tonkimalla, haistelemalla ja tutkimalla sitä maasta ja syömiseen. Luonnossa sika käyttää päivästään jopa kahdeksan tuntia ruuan etsimiseen ja syömiseen. Voit katsoa Siiristä ja Saarasta hellyyttävän videoklipin ”Hei me tongitaan” tästä (linkki aukeaa samaan välilehteen).
Siirin ja Saaran ruumiinrakenne puoltaa kaikkiruokaisuutta: ne ovat hyviä kaivamaan, koska niiden kärsä ja etujalat ovat vahvoja. Kaivamalla maaperää siat löytävät herkkuja, kuten hyönteisiä, matoja, toukkia ja juuria.
Possujen jouluateria on Tuulispään jokavuotinen perinne
Aluksi Siiri ja Saara olivat epäileviä kaikkea tuoretta kohtaan, mutta nykyään ne syövät ahnaasti kaikkea. Tämän osoittaa perinteisesti joulukuun alussa Tuulispäässä pidetty possujen jouluateria, jossa joulupöytä laitetaan koreaksi possuasukkaita varten.
Possujen jouluateriassa ruuan esillepanoon panostetaan huolella. Tarjolla on ollut muun muassa vehnägluteenista valmistettua seitankinkkua ja kattava valikoima hedelmiä sekä vihanneksia. Välillä possuille on myös tehty syötävät nimilaput ruokapöydille laitettavaksi.
Sikojen herkutteluhetki tallennetaan videolle, joten myös yleisö pääsee katsomaan tapahtumaa. Voit katsoa vuonna 2017 kuvatun jouluherkuttelun täältä (linkki aukeaa uuteen välilehteen). Saaralla on ruokatorven laajentuma, joten sille tarjottiin ensimmäisenä oma annos, jossa oli porkkana- ja lanttulaatikkoa sekä riisipuuroa. Siiri ei ujostellut ruokapöydän antimia, vaan kävi ahnaasti ruuan kimppuun. Osku oli hieman valikoivampi. Se tiesi, mikä on parasta ja nappasi suuhunsa ensimmäiseksi persimon-hedelmän.
Piia Anttoselle on tärkeää näyttää yleisölle erilainen joulupöytä ja sen herkuttelijat. Samalla hän haluaa kyseenalaistaa ajattelutavan siitä, että sika kuuluu joulupöytään.
”Nämä siat ovat meidän mielestä arvokkaita. Niillä on oikeus elää. Emme halua, että ne päätyvät kenenkään ruokapöytään. Haluamme juhlistaa possuja. Ne ovat juhlan päätähtiä ja saavat herkkuja”, Anttonen kertoo.
Päivitetty 20.11.2019: Juttu on alun perin julkaistu vuonna 2017. Juttuun on lisätty Tuulispään uudet asukkaat Fanni, Stella ja Frank.
Kuvat: Animalia (artikkelikuva) & Hannele Ahponen (emakko olkien seassa).
