Luonnonvarakeskuksen uusimpien tietojen mukaan suomalaisten lihankulutus on kokonaisuudessaan laskenut hieman. Broilerinlihaa syödään sen sijaan yhä enemmän ja sen kulutus ohitti ensi kertaa sianlihan kulutuksen.
Luonnovarakeskuksen (Luke) uusin ravintotase julkaistiin kesäkuussa 2024. Ravintotaseen tiedot ovat arvioita, perustuvat tarjontaan ja tarkentuvat seuraavana vuonna. Ennakkotietojen mukaan lihankulutus laski vuonna 2023. Lihaa kulutettiin 77,8 kiloa henkilöä kohden, eli 0,6 kiloa vähemmän kuin edellisvuonna.
Sianlihan kulutus laski eniten, kilon verran per henkilö. Sianlihaa kulutettiin 28,1 kg (2022 lopullinen tieto: 29,1 kg). Naudanlihan kulutus laski 0,4 kiloa 17 kiloon henkilöä kohden (2022: 17,4 kg). Maa- ja elintarviketuotannon suhdannekatsauksen mukaan naudanlihan kulutuksen odotettiin laskevan enemmän, mutta edullisen jauhelihan menekin kasvu piti laskun loivempana.
Kalaa kulutettiin kilon verran vähemmän kuin edellisvuonna (2023: 14,1 kg, 2022: 15,1 kg). Siipikarjanlihan kulutus sen sijaan kasvoi noin kilon 29,9 kiloon (2022: 28,9 kg).
Kananmunien kulutus on noussut 0,4 kg 11,4 kiloon. Juuston kulutus kasvoi puolella kilolla 26 kiloon. Maidon kulutuksen lasku jatkui, ja sitä kulutettiin noin 89,4 kiloa per henkilö (2022: 92,7 kg).
Viljojen kulutus nousi 0,8 kiloa 86 kiloon. Tuoreiden vihannesten kulutus laski yli 7 kiloa edellisvuoteen nähden noin 56,7 kiloon per henkilö. Viljan ja kasvisten kulutuksen muutoksiin vaikuttavat muun muassa sääolosuhteet. Vuosi 2023 oli haastava puutarhatuotannossa, ja vihanneksia, marjoja ja hedelmiä tuotettiin 25 miljoonaa kiloa edellisvuotta vähemmän. Tuotantoa hankaloittivat esimerkiksi kovat helteet.
Kalliit hinnat ohjaavat valitsemaan halvinta
Maa- ja elintarviketuotannon suhdannekatsauksen mukaan lihankulutuksen suurin muutos on tapahtunut siipikarjan kulutuksessa, joka ylitti ensimmäistä kertaa sianlihan kulutuksen. Siipikarjanlihan suosion kasvu johtuu muun muassa sen edullisemmasta hinnasta verrattuna muihin lihalajeihin.
Suomalaiset syövät broileria enemmän kuin sitä Suomessa teurastetaan, joten sitä tuodaan myös maahan enemmän kuin ennen. Elinkustannusten pysyminen korkella saa ihmiset kuluttamaan muutakin halvempaa lihaa, kuten halvempia ruhonosia ja lihavalmisteita. Vähittäiskauppa on myös vastannut lihankulutuksen muutoksiin tuomalla keväästä 2024 alkaen kauppoihin entistä enemmän edullisempia ulkomaisia lihatuotteita.
Kasviproteiinien suosion odotetaan palautuvan
Kasviproteiinituotteiden kulutus on pitkän kasvun jälkeen laskussa. Se selittyy kasvipohjaisten tuotteiden korkeammalla hinnalla verrattuna eläinperäisiin tuotteisiin.
Luken mukaan siipikarjanlihan kulutuksen odotetaan kasvavan edelleen, mutta tulevina vuosina ruoan kulutuksessa korostuvat myös helpot ja nopeat ruokaratkaisut ja ravitsemustietoisuus. Kasviperäisten ruokien kulutuksen uskotaan palautuvan kasvusuuntaiseksi, kun kuluttajien luottamus talouteen paranee. Ruokapalveluissa kasviperäinen ruoka lisää suosiotaan ja monipuolistuu.
Kuva: iStock.com / Iigora
Lue lisää (muualla verkossa)
Luonnonvarakeskus: Ravintotase lopullinen 2022 ja ennakko 2023
Luonnonvarakeskus: Maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsaus 2023
Luonnonvarakeskus: Puutarhaviljelyssä haastava vuosi 2023
Animalia: Broilerit
