Koe-eläinten käyttömäärä laski vuonna 2023 edellisvuosiin verrattuna, mutta lasku tuskin jää pysyväksi, ellei siihen sitouduta.
Vuonna 2023 Suomessa tapettiin noin 150 000 eläintä koe-eläintoiminnan vuoksi. Näistä noin 73 000 eläintä käytettiin varsinaisessa koe-eläintoiminnassa ja loput käytettiin esimerkiksi kasvatukseen, kudosnäytteiden ottamiseksi tai varaeläimiksi.
Suomen yleisin koe-eläin on yhä hiiri. Koe-eläintoiminnassa ja geenimuunneltujen kantojen kasvatuksessa kuoli noin 47 000 hiirtä. Seuraavaksi eniten käytettiin kaloja, noin 15 000 yksilöä. Näistä suurin osa eli noin 10 000 yksilöä oli seeprakaloja. Kolmanneksi eniten käytettiin rottia, joita reilu 7 000 yksilöä joutui eläinkokeisiin.
Näiden lisäksi koe-eläimiksi joutui muun muassa koiria, sikoja, nautoja, lampaita ja hevosia. Tilastoissa näkyy myös koe-eläinkäytössä olleita kissoja, mutta nämä kaikki ovat tutkimuksiin osallistuneita lemmikkieläimiä. Samoin koirista valtaosa on lemmikkikoiria. Varsinaisten koe-eläinkoirien määrä on vaihdellut viime vuosina noin 20-130 yksilöön.
Suurin osa eläinkokeista ei tähtää lääkkeiden kehittämiseen
Eniten eläinkokeita tehdään niin sanotun perustutkimuksen takia. Perustutkimus tarkoittaa tutkimusta, jossa selvitetään biologisia ilmiöitä eli tutkitaan esimerkiksi sairauden kehittymistä. Perustutkimuksessa ei kehitetä lääkkeitä tai etsitä muita hoitomuotoja. Vuonna 2023 perustutkimukseksi luokiteltiin 49 prosenttia eläinkokeista. Perustutkimusta tehtiin eniten syöpätutkimuksen (20 %) vuoksi, toiseksi eniten tutkittiin hermostoa (16 %).
Toinen merkittävä tutkimusala on soveltava tutkimus, jossa tavoitellaan lääke- tai muiden hoitojen löytymistä sairauksiin. Soveltavaa tutkimusta oli 43 prosenttia eläinkokeista. Soveltavassa tutkimuksessa suurin osa eläinkokeista tehdään ”ihmisten hermostollisten ja mielenterveyshäiriöiden” vuoksi (43 %) ja toiseksi eniten syöpätutkimuksen vuoksi (15 %). Muita syitä tehdä eläinkokeita ovat esimerkiksi lakisääteinen turvallisuustutkimus sekä opetuksen vuoksi tehtävät eläinkokeet.
Eläinkokeet luokitellaan vakavuusluokan mukaan. Luokittelu perustuu EU-direktiiviin ja se pyritään pitämään yhtenäisenä koko EU-alueella. Lievimmäksi luokaksi katsotaan ei toipumista -luokka, jossa toimenpiteet suoritetaan nukutetulle eläimelle, ja joka lopetetaan ilman herättämistä. Tähän luokkaan katsottiin kuuluvaksi noin 7 prosenttia vuoden 2023 eläinkokeista. Lievää haittaa tai kärsimystä aiheuttaneiksi katsottiin 56 prosenttia eläinkokeista. Kohtalaisiksi luokiteltiin 34 prosenttia ja vakavaa haittaa tai kärsimystä aiheuttaneiksi 3,4 prosenttia eläinkokeista.
Koe-eläinten määrä on laskenut – miksi siihen suhtaudutaan varauksella?
Vuonna 2022 Suomessa käytettiin hieman yli 93 000 eläintä eläinkokeissa ja GM-kantojen ylläpidossa. Lähes 97 000 eläintä tapettiin muun käytön vuoksi eläinkoelaitoksissa. Yhteensä koe-eläintoiminnan vuoksi kuoli siis noin 190 000 eläintä. Vuonna 2021 yhteismäärä oli yli 241 000 eläintä, joista lähes 105 000 kuoli varsinaisissa eläinkokeissa.
Kaikkiaan vuonna 2023 myönnettiin lupa 103 tutkimushankkeelle, jossa käytetään koe-eläimiä. Vuonna 2022 eläinkoelupa myönnettiin 112 tutkimushankkeelle ja vuonna 2021 luvan sai 116 tutkimushanketta.
Kolmessa vuodessa koe-eläinten käyttömäärä vaikuttaa siis laskeneen. Miksi Animaliassa emme kuitenkaan ole vakuuttuneita, että suunta on pysyvä?
On toki positiivista, että koe-eläinten käyttömäärät vaikuttavat kääntyneen laskuun. On kuitenkin liian varhaista iloita siitä, että kehitys olisi pysyvää.
Koe-eläintoimintaan vaikuttaa ennen kaikkea rahoitus. Se, paljonko Suomessa käytetään koe-eläimiä, on suoraan riippuvaista siitä, minkälaiset tutkimushankkeet onnistuvat saamaan rahoitusta. Jonain vuonna jokin iso koe-eläimiä käyttävä tutkimushanke saa rahoituksen, ja voi kulua muutama vuosi, että hankkeelle annetaan taas lisärahoitusta. Luvut kertautuvat, kun sama koskee useita tutkimuksia.
Suomessa ei ole tehty sitovaa suunnitelmaa koe-eläinten käytön vähentämisestä eikä sellaisia ole tehty myöskään laitoskohtaisesti. Ilman sitovia ja aikataulutettuja suunnitelmia trendit koe-eläinten käytössä tulevat elämään, eikä laskevaan suuntaan voi luottaa.
Lue lisää (muualla verkossa)
Animalia. Eläinkoeraportti.
Animalia. Vetoomus eläinkokeiden lopettamiseksi.
Aluehallintovirasto. Tilastot koe-eläinten käytöstä.
Kuva: Nikolett Emmert / Unsplash
