Turkisalan etujärjestö Fifur on julkaissut vuotta 2024 koskevat tilastot. Niiden valossa alan laskusuunta jatkuu voimakkaana.
Suomessa kasvatettiin yhteensä 0,8 miljoonaa turkiseläintä vuonna 2024. Tämä tarkoittaa, että kasvatettujen turkiseläinten määrä on Suomessa 10 vuodessa romahtanut jättimäisesti: jäljellä on enää 17 prosenttia vuoden 2015 tuotannosta, jolloin Suomessa kasvatettiin vielä 4,7 miljoonaa turkiseläintä vuodessa. Sinikettujen tuotannosta on jäljellä enää 10 prosenttia.
Vuonna 2024 Suomessa kasvatettiin 216 000 siniketunpentua. Se on peräti 48 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pentumäärän rajuun laskuun vaikutti heikon kannattavuuden lisäksi lintuinfluenssatartunnat, jotka johtivat 485 000 turkiseläimen lopettamiseen vuonna 2023. Suurin osa lopetetuista eläimistä oli kettuja.
Kettujen kasvattaminen on kuitenkin ollut jo yli 10 vuotta kannattamatonta, ja myös viime vuonna kettutarhaajat tekivät roimaa tappiota. Tarhaajat saivat silloin keskimäärin 49,5 euroa siniketun turkiksesta. Kun yhden ketun kasvatus maksaa noin 80–100 euroa, ei pieni keskihinnan nousukaan riittänyt paikkaamaan tappioita. Kansainvälinen muoti on hylännyt eläinperäiset turkikset ja erityisen voimakkaasti tämä näkyy siinä, että kettuturkiksille ei löydy ostajia. Edellisen kerran kettuturkista on maksettu yli 80 euroa vuonna 2015.
Viime vuonna Suomessa syntyi 413 000 minkinpoikasta. Tämä on 20 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Minkistä maksettiin viime vuonna keskimäärin 27,7 euroa, mikä on hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Tämäkin on yhä alle tuotantokustannusten, sillä minkin kasvattaminen maksaa noin 35 euroa. Viimeksi minkeistä on maksettu yli 30 euroa vuonna 2015.
Myös kaikkien muiden turkiseläinten kasvatusmäärät laskivat: supikoirien määrä putosi 24 000 pentuun, mikä on peräti 50 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Hopeakettujen määrä putosi 20 prosenttia 18 000 pentuun ja ketturisteymien määrä putosi yli 30 prosenttia 88 000 pentuun.
Työllisyys laskee tuotannon mukana
Turkisnahkojen viennin arvo vuonna 2024 oli 301 miljoonaa euroa. Luku on lähes sama kuin edellisenä vuonna. Viennin arvosta suurin osa muodostuu kuitenkin Suomeen myytäviksi tuoduista nahoista, ja kun tämä vähennetään kokonaisviennistä, jäi suomalaisten nahkojen viennin arvoksi 119 miljoonaa euroa. Suomessa toimii koko maailman viimeinen julkisesti noteerattu turkishuutokauppayhtiö, jonka vuoksi turkisnahkoja tuodaan Suomeen muualta myytäväksi. Suurin osa viennistä suuntautui Kiinaan.
Viime vuonna turkiseläinten kasvatus työllisti 360 henkilötyövuoden edestä työntekijöitä. Tämä on 40 henkilötyövuotta vähemmän kuin vuonna 2023. Kun mukaan lasketaan turkistuotannon muu työllistävyys sekä sen kerrannaisvaikutukset, tuli alan kokonaistyöllisyydeksi 1190 henkilötyövuotta. Tämä oli 150 henkilötyövuotta edellisvuotta vähemmän.
Kun kasvatusmäärät, työllisyys ja kannattavuus vähenevät, vähenevät myös alan tuottamat verotulot. Turkisala tuotti viime vuonna veroja valtiolle sekä seurakunnille 15 miljoonaa euroa, joka on 2 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Verotulot kunnille pysyivät samana kuin vuonna 2023 eli 3 miljoonassa eurossa.
Fifur on turkisalan etujärjestö, johon kuului viime vuonna 410 jäsenyritystä. Ruokaviraston mukaan Suomessa toimi vuonna 2024 vain noin 280 aktiivista turkistarhaa, joten läheskään kaikki jäsenyritykset eivät tällä hetkellä kasvata turkiseläimiä.
Lue lisää (muualla verkossa)
Fifur. Tilastot 2025.
Animalia. Turkistarhaus.
Kuva: Flickr / Otwarte Klatki
