”Turkiseläinkasvatus on vastuullinen tuotantoeläinala, joka huolehtii sosiaalisesta, taloudellisesta sekä ympäristövastuusta”, kerrotaan Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton Fifurin verkkosivuilla.
Otetaanpa turkiskasvattajien väittämät lähempään tarkasteluun. Sosiaalisen vastuun alle on niputettu eläinten ja ihmisten hyvinvointi. Jokainen turkistuotannon olosuhteet tunteva tietää, että puhe eläinten hyvinvoinnista on surullinen vitsi. Virikkeetön ja ahdas häkki ei tarjoa mahdollisuutta lajityypilliseen käyttäytymiseen. Uudistuva eläinten “hyvinvointilaki” ei takaa kaikille turkiseläimille edes niin perustavanlaatuista hyvinvoinnin elementtiä kuin oikeutta jatkuvaan juomaveteen.
Sosiaalista vastuuta Fifur sanoo kantavansa tuottajien hyvinvoinnista huolehtimalla. Yleisen asenneilmapiirin ollessa turkistarhauksen vastainen – vain 16 prosenttia suomalaisista sallisi nykyisen kaltaisen turkistarhauksen – vaatii elinkeinon harjoittaminen yhä enemmän henkisiä voimavaroja. Animalian tuottamassa tuoreessa selvityksessä esitettiin keinoja alan lakkauttamiseen Suomessa. Oikeudenmukainen ja hallittu alasajo olisi suurinta sosiaalisen vastuun kantamista, kun otetaan huomioon alan nykytilanne ja heikot tulevaisuuden näkymät. Turkistarhaus ei ole merkittävä elinkeino eikä vienti- tai verotulojen lähde, joten taloudellinen vastuu on pieni.
Fifur kertoo turkisalan olevan kiinteä osa kiertotaloutta ja korostaa ympäristövastuuta. Kiertotalous ei vaadi toimiakseen turkistarhausta eikä ympäristö pelastu turkistarhauksen ansiosta. Turkistarhaus tuottaa Suomessa vuosittain 430 tonnin typpipäästöt sekä 45 tonnin fosforipäästöt. Suomen turkiseläimet tuottavat vuosittain lantaa ja virtsaa määrän, joka vastaa 1,2 miljoonan ihmisen puhdistamattomien jätevesien sisältämää uloste- ja virtsamäärää. Ympäristövastuunsakin turkisala kantaisi parhaiten lopettamalla ympäristölle haitallisen elinkeinon. Rajallisella planeetalla ei kannata ylläpitää tarpeettomia tuotannonaloja.
Tehoeläintuotantolaitokset ylipäänsä toimivat tehokkaina virushautomoina eläinperäisille viruksille. Mitä vähemmän eläintuotantoa, sitä vähemmän potentiaalisesti vaarallisia zoonooseja ja pandemioita.
Katsoi vastuullisuutta sitten sosiaalisesta, taloudellisesta tai ympäristön näkökulmasta, vastuullisinta turkistarhausta on lopetettu turkistarhaus.
Ami Värtö
ympäristövaikuttaja
Tilaa Animalia-lehti
Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 4/2022. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).
Kuvat: Andrew Skowron & Lyy Rajala
