Maa- ja metsätalousministeriö antoi turkiseläinten olosuhteita ja kohtelua koskevan asetuksen lausunnoille kesällä. Animalian mielestä esitetyt parannukset ovat minimaalisia ja siirtymäajat pitkiä. Suurin osa lausujista yhtyi Animalian näkemykseen ja kritisoi asetusehdotuksen sisältöä. Moni vaati turkistarhauksen kieltämistä Suomessa.
Turkiseläinten oloja koskevan asetuksen lausuntoaika päättyi elokuussa, ja asetukseen otti kantaa noin 40 järjestöä, kuntaa tai viranomaista sekä lisäksi joukko yksityishenkilöitä. Suurin osa lausunnoista on nähtävillä lausuntopalvelu.fi-sivulla. Animalia pyysi lisäksi maa- ja metsätalousministeriöstä ne lausunnot, joita ei ollut jätetty palvelun kautta.
Enemmistö lausunnon jättäneistä tahoista piti turkisasetuksen uudistusta täysin riittämättömänä. Asetuksen hyväksymistä tällaisenaan puolusti ainoastaan turkisala ja siihen kytkeytyneet järjestöt sekä muutamat kunnat ja kuntayhtymät, joiden alueilla on vielä turkistarhoja.
Animalia vaatii asetuksen hyväksymisen sijaan turkistarhauskieltoa
Animalia ja Animalian alueosastot vaativat lausunnoissaan, että turkisasetuksen valmistelu keskeytetään ja sen sijaan eläinten hyvinvointilakiin kirjataan turkistarhauksen täyskielto. Turkistarhaus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja ehdotettu asetus on suoraan ristiriidassa eläinten hyvinvointilain vaatimusten kanssa. Myös Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA julkaisi kesällä tieteellisen raportin, jossa todettiin, että nykyisen kaltainen turkistarhaus aiheuttaa eläimille vakavia hyvinvointiongelmia. Lausunnoissa nostettiinkin laajasti EFSA:n päätelmiä sekä huomautettiin siitä, että asetuksen valmistelu tehtiin tiiviissä yhteistyössä turkisalan kanssa.
Myös muut lausunnon jättäneet eläinjärjestöt sekä poliittiset toimijat olivat pääosin asetuksen valmistelun keskeyttämisen kannalla ja vaativat turkistarhauskiellon kirjaamista eläinlakiin. Lausunnoissa korostuivat asetuksen ristiriidat eläinten hyvinvointilain sekä EFSA:n raportin kanssa.
Ympäristöjärjestöistä Suomen Luonnonsuojeluliitto (SLL) toi lausunnossaan esiin turkistarhauksen eläinsuojeluongelmien lisäksi sen aiheuttamia ympäristö- ja luonnonsuojeluongelmia, kuten ravinnepäästöjä, zoonooseja, lintujen ampumista tarhoilla sekä tarhoilta karkuun pääseviä vieraslajien yksilöitä. SLL totesikin, että eläinsuojelun, ympäristön ja luonnonsuojelun näkökulmasta olisi ryhdyttävä valmistelemaan turkistarhaukselle oikeudenmukaisen siirtymän mukaista lopettamissuunnitelmaa. Maan ystävät ry yhtyi Animalian lausuntoon ja vaati turkistarhauskiellon valmistelun aloittamista.
Eläinjärjestöistä lausunnon jättivät edellä mainittujen lisäksi Eläinoikeusakatemia, Eläinten turvakoti Saparomäki, Eläinvihreät, Helsingin eläinsuojeluyhdistys, Kriittisen eläintutkimuksen seura, Oikeutta eläimille, Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys, SEY Suomen eläinsuojelu, Suomen eläinoikeusjuristit ja Turun Eläinsuojeluyhdistys. Poliittisista toimijoista lausuivat Eläinoikeuspuolue, Eläinvihreät ja Maaseutu- ja erävihreät.
Valvontaviranomaisten ja oikeuskanslerin mielestä esitys on ristiriidassa eläinlain kanssa
Eri aluehallintovirastot jättivät lausuntoja asetusluonnoksesta. Yhteistä niille oli, että aluehallintovirastojen mielestä asetusluonnos ei muodosta kestävää ratkaisua turkiseläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi eikä sitä näin ollen tule saattaa nykyisellään voimaan. Lausuntojen mukaan ehdotus on ristiriidassa eläinten hyvinvointilain kanssa. Sen muutokset ovat pinnallisia ja ehdotus on jo lähtökohtaisesti vanhentunut. Aluehallintovirastot vetosivat myös EFSA:n tieteellisen raportin tuloksiin turkiseläinten hyvinvointiongelmista. Lisäksi lausunnoissa moitittiin kohtuuttoman pitkiä siirtymäaikoja.
Oikeuskansleri oli omassa lausunnossaan huolissaan siitä, että asetusluonnos on puutteellinen ja ristiriidassa eläinten hyvinvointilain kanssa esimerkiksi eläinten liikkumisen, leikkimisen, ravinnon etsimisen ja ympäristön tutkimisen osalta. Lisäksi oikeuskansleri kyseenalaisti taloudelliset perusteet pitkien siirtymäaikojen syynä ja pyysi ministeriötä kiinnittämään vakavaa huomiota ehdotettuihin siirtymäaikoihin. Oikeuskanslerin mukaan asetuksiin ei tule sisällyttää sellaisia siirtymäaikoja, jotka tosiasiallisesti tarkoittavat lain muuttumista tehottomaksi.
Myös Ruokavirasto vetosi lausunnossaan EFSA:n raporttiin ja totesi, että turkiseläinten hyvinvoinnin sekä siihen liittyvien pinta-alavaatimusten tarkastelussa voisi olla hyödyllistä huomioida raportti. Ruokavirasto nosti esiin myös oikeuskanslerin päätöksen siirtymäaikojen kohtuullistamisesta. Muutoin Ruokaviraston lausunnossa ei otettu kantaa turkistarhauksen tulevaisuuteen Suomessa.
Luonnonvarakeskuksen alainen Eläinten hyvinvointikeskus (EHK) korosti omassa lausunnossaan muun muassa sitä, miten asetusluonnos on ristiriidassa eläinten hyvinvointilain kanssa. EHK kyseenalaisti myös sen, onko valmistelussa kuultu sidosryhmiä tasapuolisesti ja totesi, että turkisala on julkisuudessa esitetyn materiaalin perusteella osallistunut vahvasti asetusluonnoksen yksityiskohtien valmisteluun. EHK vetosi myös siihen, että komission kannan odottaminen ja vähintään EFSA:n suositusten sisällyttäminen asetusluonnokseen olisi kohtuullista. EHK suositteli, että asetus palautetaan uudelleen valmisteluun, sillä turkiseläinten nykymuotoinen häkkikasvatus ei takaa riittävää eläinten hyvinvointia.
Eläinlääkärit vastustavat nykymuotoisen turkistarhauksen jatkamista
Suomen Eläinlääkäriliitto (SELL) totesi lausunnossaan, että turkistarhausta ei voida jatkaa nykyisellään vaarantamatta turkiseläinten, luonnoneläinten ja ekosysteemin hyvinvointia. SELL vetosi EFSA:n raporttiin, jonka mukaan saatavilla olevan tutkimustiedon valossa nykymuotoisessa turkistarhauksessa on mahdotonta estää vakavia eläinten hyvinvointiongelmia. Lausunnossa todettiin myös, että pinta-alojen minimivaatimukset ovat edelleen liian pieniä lajityypillisen käyttäytymisen mahdollistamiseksi ja eläimen liikunnantarpeen tyydyttämiseksi. SELL katsoi, että elinkeinon hallittu alasajo olisi parempi vaihtoehto kuin pitkittää tilannetta sallimalla elinkeinon jatkaminen huolimatta kaikista hyvinvointiongelmista.
Suomen Valvontaeläinlääkärien liitto ei ottanut kantaa turkistarhauksen jatkoon, mutta oli sitä mieltä, että verkko tai rei’itetty pohjamateriaali ilman kuivitusta tai maapohjaa ei mahdollista eläimen normaalia liikkumista ja ympäristön tutkimiseen liittyvää käyttäytymistä. Liiton mukaan minkille uiminen ja ketulle kaivaminen ovat osa näiden eläinten olennaisia käyttäytymistarpeita.
Turkisala haluaa investointitukia ja asetuksen pikaista hyväksymistä
Eläintuotantoa edustavista tahoista lausunnon jättivät FIFUR sekä sen Pohjois-Suomen ja ruotsinkielisen Pohjanmaan aluejärjestöt, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund, Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK sekä MTK Keski-Pohjanmaa. Myös muutama Pohjanmaan kunta ja kuntayhtymä jätti lausuntonsa.
Turkisalaan kytkeytyvistä järjestöistä moni kiitteli sitä, että asetusluonnos on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä turkisalan kanssa. Asetuksessa ehdotettujen muutosten toteuttamiseksi vaadittiin investointitukien palauttamista. Myös pitkiä siirtymäaikoja pidettiin tarpeellisina ja asetuksen hyväksymistä toivottiin pikaisella aikataululla.
FIFUR oli lausunnossaan sitä mieltä, että uusi turkiseläinasetus vastaa EFSA:n turkiseläinraportissa esille tuotuihin kysymyksiin esimerkiksi tilavaatimusten ja virikkeiden osalta. Kuitenkaan FIFURin näkemyksen mukaan maapohja tai uimismahdollisuus eivät tukisi turkiseläinten hyvinvoinnin systemaattista kehittämistä. FIFURin mielestä esitetyt siirtymäajat olivat pituudeltaan perusteltuja. FIFUR toivoi myös, että asetusluonnos etenisi nopeasti hyväksyntään ja tulisi voimaan vuoden 2026 alusta.
Pohjanmaan alueen turkistuottajien järjestö Svenska Österbottens Pälsdjursodlarförening mainitsi lausunnossaan, että erilaiset jopa syrjivät toimenpiteet, kuten turkisalan investointitukien poistaminen, ovat koetelleet alan toimijoita epäoikeudenmukaisesti. Järjestö toivoi, että kaikki lisäkustannuksia aiheuttavat toimenpiteet harkitaan erittäin huolellisesti suhteessa niiden todelliseen hyötyyn eläinten hyvinvoinnille. Lausunnossa vaadittiin investointitukien palauttamista alalle sekä ehdotettujen siirtymäaikojen säilyttämistä. Myös Pohjois-Suomen Turkiseläinten Kasvattajat -järjestö vaati lausunnossaan investointitukien palauttamista alalle.
Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK kannatti lausunnossaan asetusluonnoksen hyväksymistä sellaisenaan. MTK halusi lisäksi muistuttaa hallitusohjelman kirjauksesta, että kustannuksia lisääviä päätöksiä ei tehdä ilman täysimääräistä kompensaatiota.
MTK Pohjanmaan lausunnossa vaadittiin investointitukien palauttamista turkisalalle, jotta asetuksen velvoitteet voidaan toteuttaa. Lausunnossa pidettiin tärkeänä, että asetus etenee valmistellussa muodossa ja että samalla turvataan alan kannattavuus ja riittävät siirtymäajat.
Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund (SLC) totesi lausunnossaan olevansa kiitollinen siitä, että asetuksen valmistelu on tapahtunut hyvässä yhteistyössä turkisalan kanssa. Yhdistys piti tärkeänä, että asetus etenee nyt esitetyssä muodossa. Esimerkiksi ehdotetut siirtymäajat olivat yhdistyksen mielestä perusteltuja.
Pohjanmaan alueen kunnat ja alueen kuntayhtymät jättivät myös lausuntoja. Uusikaarlepyyn ja Pedersören kunnat mainitsivat hyvin samankaltaisissa lausunnoissaan, että alan raskaan työtaakan ja heikon kannattavuuden pitäisi tarkoittaa, että uusien vaatimusten toteuttamisen tulisi vaatia mahdollisimman vähän investointeja eikä lisätä työtaakkaa.
Pohjanmaan liitto kannatti asetuksessa esitettyjä parannuksia. Liitto piti esitettyjä siirtymäaikoja välttämättöminä ja sen mielestä pitäisi vakavasti harkita sitä, että turkistarhauus palautetaan maatilojen investointitukien piiriin. Liiton mielestä olisi kohtuutonta, että elinkeino joutuisi kokonaan vastaamaan muutosten aiheuttamista kustannuksista. Myös Keski-Pohjanmaan liitto korosti lausunnossaan investointitukien palauttamisen tärkeyttä sekä asetuksen hyväksymistä ehdotuksen mukaisena.
Etenemisen aikataulusta ei ole tietoa
Lausuntoajan päättymisen jälkeen ministeriön tulee käydä lausunnot läpi ja muokata esitystä lausuntopalautteen perusteella. Tämän jälkeen asetus etenee valtioneuvoston käsittelyyn. Koska kyse on asetuksesta, se ei mene eduskunnan hyväksyttäväksi.
Maa- ja metsätalousministeriö ei ole antanut aikataulua asetuksen käsittelylle. Toivottavaa olisi, että ministeriö odottaisi keväällä 2026 annettavaa EU-komission päätöstä turkistarhauksen tulevaisuudesta EU:ssa, kuten useissa lausunnoissakin vaadittiin. Myös EFSA:n suositukset tulisi huomioida asetuksessa nyt jätetyn lausuntopalautteen lisäksi.
Lue lisää (muualla verkossa)
Animalian lausunto turkisasetuksesta
Animalia 30.7.2025. EFSA:n raportti: Turkiseläinten kasvatus häkeissä tulisi lopettaa.
Lausuntopyyntö ja lausunnot Lausuntopalvelussa
Kuva: Laura Uotila
