Saga Furs järjesti tammikuun alussa pikaisella aikataululla kettu- ja supikoiraturkisten verkkohuutokaupan. Tulos jäi jälleen heikoksi.
Huutokaupan syynä oli todennäköisesti kettutarhaajien taloudellinen ahdinko, sillä turkikset, ja erityisesti kettuturkikset, ovat menneet huonosti kaupaksi jo pitkään. Edellinen huutokauppa järjestettiin viime vuoden syyskuussa ja seuraava tämän vuoden maaliskuussa, joten alkuvuoden huutokaupan oletettavasti toivottiin tuovan tiliä jo pitkään heikosti menestyneelle kettutarhaukselle työntämällä varastoissa seisovia turkiksia markkinoille.
Pikahuutokauppa ei kuitenkaan tuonut kettutarhaajille helpotusta, sillä kettuturkeista myytiin vain 53 prosenttia. Suurin erä eli sinikettujen turkit tekivät kauppansa vain 41-prosenttisesti. Myös hinnat jäivät voimakkaasti tappiollisiksi: sinikettujen keskihinta oli 47 euroa, mikä kattaa vain noin puolet niiden tuotantokustannuksista. Supikoiraturkisten keskihinta oli 53 euroa. Tammikuun huutokaupassa oli myynnissä hieman vajaa 90 000 ketunnahkaa ja vajaa 6 000 supikoirannahkaa.
Kettujen keskihinta pysyi samana kuin viime vuoden viimeisessä, syyskuussa järjestetyssä huutokaupassa. Sinikettujen keskihinnaksi jäi myös silloin 47 euroa. Se on kaksi euroa vähemmän kuin viime vuoden toukokuun huutokaupassa ja kuusi euroa vähemmän kuin maaliskuun huutokaupassa. Keskihinta oli noin 47 euroa myös vuonna 2023.
Kun yhden kettuturkiksen tuotantokustannus on noin 80–100 euroa, jatkuu kettutarhaus Suomessa erittäin suurella tappiolla. Viimeksi kettuturkiksesta on maksettu yli 100 euroa 10 vuotta sitten, vuonna 2015. Tilipussin pohja tulee siis häämöttämään yhä useammalla kettutarhaajalla.
Suomi on ainoa maa Euroopassa, jossa kasvatetaan kettuja merkittävässä määrin. Suomessa on jäljellä noin 280 turkistarhaa, ja tarhojen määrä tullee yhä vähenemään, kun turkisten globaalin kysynnän romahdus jatkuu. Turkiseläinten kasvatusmäärät ovat romahtaneet kautta maailman, myös Kiinassa.
Kuva: Laura Uotila
