Äitejä on erilaista, eikä äitinä olemisessa ole vain yhtä oikeaa tapaa. Nisäkkäillä on yleensä tarve hoivaamiseen, joka saa heidät huolehtimaan jälkeläistensä tarpeista ja varmistamaan sen, että pienokaiset ovat valmiita itsenäistymään. Hoivaamista esiintyy muillakin eläimillä, kuten linnuilla ja kaloilla.
Sika
Sika on sorkkaeläimistä ainoa, joka rakentaa pesän poikasilleen. Emakon saadessa elää luonnollisissa oloissa se hakeutuu pois ryhmästä pesänrakennuspuuhiin ja rakentaa suojaisaan paikkaan porsimispesän lehdistä, ruohosta ja oksista. Omassa pesässä porsaat ja emakko saavat leimautua toisiinsa rauhassa ennen palaamista laumaan noin viikon – kahden kuluttua synnytyksestä. Laumasta tulee porsaiden koti kuitenkin ainakin vuodeksi eteenpäin.
Pullonokkadelfiini
Pullonokkadelfiinin poikanen oppii emoltaan uimaan, syömään, hengittämään ja selviytymään. Emojen ja poikasten sanotaan jopa synkronoivan keskenään uinti- sekä hengitystahtinsa. Tavallisimmin delfiini synnyttää 3-6 vuoden välein yhden poikasen, jota se kasvattaa poikasen itsenäistymiseen asti. Delfiiniäitien ei tarvitse pärjätä täysin yksin, vaan ne antavat kokemattomimpien naaraiden hoitaa pienokaistaan harjoitukseksi, omia poikasiaan varten.
Nauta
Luonnonoloissa lehmä erottautuu muusta laumasta poikimaan ja hoitamaan vastasyntynyttä vasikkaansa. Emolla on voimakas tarve hoitaa vasikkaansa, jota se imettää useiden kuukausien ajan ja vieroittaa vähitellen noin 8-11 kuukauden iässä. Nautojen väliseen sosiaaliseen kanssakäymiseen kuuluu esimerkiksi toisen nuoleminen pään, niskan, kaulan ja olan alueelta. Vasikan nuoleminen nopeuttaa sekä lehmän että vasikan aineenvaihduntaa ja palautumista synnytyksestä.
Kana
Kesykanoilla on jäljellä kaikki samat käyttäytymistarpeet kuin viidakkokanoilla. Erityisen tärkeää kanoille on nukkuminen korkealla oksalla, muniminen hämärään pesään, ruuan etsiminen nokkimalla ja maata kuopsuttelemalla sekä hiekkakylpyjen ottaminen irtonaisessa maa-aineksessa. Kenties ainoa käyttäytymistarve, joka on jalostuksen myötä hiipunut pois osalta kanoista, on tarve hautoa. Emokanojen tiedetään kääntävän munansa jopa viisi kertaa tunnissa ja kotkottavan poikasilleen, jotka sirkuttavat emolleen takaisin munan sisältä. Kun poikaset kuoriutuvat, suojelee emo niitä käyttämällä siipiään.
Karhu
Karhu synnyttää tyypillisesti 1-4 poikasta, jotka syntyvät pesän suojiin emon ollessa talvilevolla. Karhu nukkuu noin puolet vuodesta talviunta, jotta se selviää talven yli käyttämällä mahdollisimman vähän energiaa. Emokarhu ei herää poikasten syntymiseen, vaan karhunpoikanen asettuu itse imetettäväksi. Kun emo herää talvilevoltaan, sen poikaset ovat tarpeeksi vahvoja seuraamaan sitä pois pesästä, ja ne elelevät emonsa kanssa jopa kolmevuotiaiksi asti.
Kettu
Kettu kaivaa pesäluolan, jonne se synnyttää tyypillisesti 3-8 pentua. Kettuperhe tarvitsee muiden perheiden tapaa suojaisan ympäristön pentujen kasvatukseen. Kun pennut syntyvät, ne ovat kykenemättömiä näkemään, kuulemaan tai kävelemään ja niiden emo pitää niistä huolta. Poikasten ollessa pieniä uros osallistuu pentujen hoitoon muun muassa tuomalla pesälle saaliseläimiä.
Lähteet
Animalia-media 1.3.2018. Jalostus ei muuta käyttäytymistä – anat kaipaavat tilaa ja tutkittavaa
Animalia-media 5.1.2017. Sikaemakon elämää porsasautomaattina
Animalia. Lypsylehmät (muualla verkossa)
Eläinten hyvinvointikeskus EHK. Nauta on luonnoltaan laiduntaja (muualla verkossa)
Eläinten hyvinvointikeskus EHK. Turkiseläimet ovat toiseksi suurin tuotantoeläinryhmämme (muualla verkossa)
WWF. Karhu (muualla verkossa)
Animal Diversity Web. Tursiops truncatus, bottlenosed dolphin (muualla verkossa, englanniksi)
