Turkistuotantoon käytettävien eläinten elämä tiivistyy alle neliömetrin kokoiseen virikkeettömään häkkiin. Hyvinvointiongelmat ovat niin merkittäviä, että yli 300 suomalaista eläinlääkäriä lähti tukemaan eurooppalaista kansalaisaloitetta turkistarhauksen kieltämiseksi.

Fur Free Europe -kansalaisaloitteen tavoitteena on kieltää turkistarhaus sekä turkisten myynti Euroopan unionin alueella. Joukko eläinlääkäreitä lähti kannattamaan aloitetta ja vetosi hallitukseen tarhauksen lopettamiseksi.

Eläinlääkäri Jonna Railio lähti mukaan, sillä hän haluaa tehdä kaikkensa eläinten ja luonnon hyväksi.

”Luontokato ja ilmastokriisi ovat aikamme suurimmat ongelmat. Eläinten massatuotanto ja eläinten oikeuksien laiminlyöminen ovat osa ongelmaa. Talouskasvukeskeinen yhteiskunta ei ratkaise ongelmia vaan pahentaa niitä. Turkistarhaus on turhuudessaan ja julmuudessaan omaa luokkaansa”, Railio sanoo.

Hyvinvointiongelmia vai pahoinvointia?

Suurin osa turkistarhauksen vastustajista on huolissaan turkiseläinten hyvinvoinnista. Suomalaisilta tiloilta otetuissa kuvissa eläimet näyttävät kärsiviltä ja huonokuntoisilta punoittavine silmineen ylisuuriksi jalostettuina ahtaissa häkeissä. Myös eläinlääkärin näkemys on linjassa näiden havaintojen kanssa.

Railion mielestä on väärin puhua turkiseläinten hyvinvointiongelmista. Kaltoin kohtelu ja puutteet ovat niin vakavia, että pitäisi puhua pahoinvoinnista.

”Liikunnan puute, eläinten lihavuus ja verkkopohjat aiheuttavat kipua ja jalkavaurioita. Suurta turkkia tavoitellaan jalostuksella ja lihottamalla eläimiä. Lihavuus ja ylisuuri nahka lisäävät myös iho- ja silmätulehduksia. Ahtaissa verkkopohjahäkeissä eläimillä ei ole mahdollisuuksia lajinmukaiseen käyttäytymiseen, mikä yhdessä fyysisen pahoinvoinnin kanssa aiheuttaa voimakasta stressiä ja henkistä kärsimystä, joka ilmenee muun muassa stereotyyppisenä käyttäytymisenä. Stressin takia eläimillä on myös paljon ongelmia lisääntymisessä ja pentukuolleisuus on korkea.”

Ongelmiin puuttuminen on nykytilanteessa kuitenkin hankalaa, sillä valvontaa haittaa resurssipula. Railion mukaan myös eläinsuojelurikoksista annettavien tuomioiden epäyhtenäisyys sekä niiden lievyys haittaavat.

”Ongelma on myös lainsäädäntö, joka sallii eläinten pitämisen olosuhteissa, jotka eivät turvaa hyvinvointia. Turkistarhojen eläimet kärsivät, vaikka niitä pidettäisiin lainsäädännön vaatimukset täyttävissä oloissa”, Railio sanoo.

Turkistarhaus suhteessa muuhun eläintuotantoon

Eroaako turkistarhaus tai siinä käytettävät eläimet jollain tapaa muusta eläintuotannosta? Kun puhutaan turkiseläimistä, on hyvä laajentaa tarkastelua myös muihin tuotantoeläimiin. Railion mukaan turkiseläimet ovat suurelta osin niihin verrannollisia. Kaikkia tuotantoeläimiä pidetään taloudellisen hyödyn tavoittelun takia.

”Eläimet tapetaan nuorina ja niiden mahdollisuuksia lajinmukaiseen käyttäytymiseen rajoitetaan. Eläinten hoitoa ohjaa pyrkimys korkeaan tuotokseen. Turkiseläinten, siipikarjan ja sikojen pidolle yhteistä ovat ahtaat ja stressaavat olosuhteet, lajinmukaisen käyttäytymisen mahdottomuus, teurastus hyvin nuorena ja suuri kuolleisuus jo ennen teurastusta. Kaikkea eläintuotantoa yhdistää myös suuri ympäristökuormitus, heikko taloudellinen kannattavuus ja se, että niitä tuetaan verovaroin”, Railio sanoo.

Hän huomauttaa, että ero on ainoastaan siinä, kuinka eläimistä saataviin tuotteisiin suhtaudutaan. Turkistarhauksen vastustus on yleisempää kuin muun eläintuotannon, koska eläinten käyttöä somisteissa ja vaatetuksessa pidetään vähemmän hyväksyttävänä kuin niiden käyttöä ravintona.

Railiolle on tärkeää myös pitää huolta ympäristöstä. Turkistarhauksen kieltämisen hän näkee myös yhtenä osana ekokriisin vastaista työtä.

”Turkiseläinten ulosteiden aiheuttama typpi- ja fosforikuorma on paikallisesti merkittävä vesistöjen rehevöittäjä. Ulosteista ja virtsasta vapautuva ammoniakki aiheuttaa puustovaurioita. Turkistuotannon hiilidioksidipäästöt ovat suuret verrattuna keinokuituvaatteiden tuotantoon. Tarhoilta karkaavat vieraslajiset eläimet horjuttavat ekologista tasapainoa.”

Turkistarhaus on Railion mukaan kaikin puolin kestämätöntä, eikä sitä tulisi enää jatkaa.

”Suurin osa vastustaa turkistarhausta, joten on myös veronmaksajia kohtaan väärin tukea elinkeinoa valtion varoista.”

Lue eläinlääkäreiden kannanotto täältä (aukeaa uuteen välilehteen).

Tilaa Animalia-lehti

Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 3/2022. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).

Kuva: Jo-Anne McArthur / The Ghosts In Our Machine / We Animals Media