Lihankulutus aiheuttaa suuren luontojalanjäljen – Tampere selvitti hankintojen ympäristövaikutuksia

Laura Uotila

Eläinperäiset tuotteet aiheuttivat kaksi kolmasosaa elintarvikkeiden luontojalanjäljestä. Elintarvikkeilla oli suurin luontojalanjälki Tampereen toiminnoista.

Ensimmäisenä kaupunkina Suomessa ja mahdollisesti koko maailmassa Tampere on laskenut toimintojensa luonto- ja hiilijalanjäljet. Laskennan avulla Tampere haluaa tunnistaa merkittävät luontovaikutuksensa ja kantaa vastuuta luontovaikutusten hillitsemisestä. Laskenta tehtiin yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa.

Luontojalanjälki kuvaa tietyn organisaation aiheuttamia haittoja luonnolle ja luonnon monimuotoisuudelle. Luontojalanjäljellä pyritään kuvaamaan, kuinka paljon ihmistoiminta aiheuttaa maankäyttöä, kasvihuonekaasupäästöjä, saastumista, luonnonvarojen ylikulutusta ja haitallisten vieraslajien leviämistä. Luontojalanjälki sisältää siten myös hiilijalanjäljen mittaamisen.

Tutkimuksessa jaoteltiin kaupungin toiminnot kategorioihin, joita olivat muun muassa rakentaminen, lämmitys, sähkö, elintarvikkeet ja sijoitukset. Näistä kategorioittain tarkastelluista toiminnoista elintarvikkeet aiheuttivat suurimman vaikutuksen luontojalanjälkeen (22 %). Toiseksi suurin luontojalanjälki muodostui lämmön kulutuksesta (13 %) ja kolmanneksi suurin rakentamisesta (12 %).

Hiilijalanjälkeä laskettaessa elintarvikkeiden vaikutukset olivat toiseksi suurimmat (14 %). Suurin hiilijalanjälki oli lämmön kulutuksella (22 %). Rakentaminen tuli kolmantena 13 prosentin osuudella.

Punaisen lihan osuus pieni, mutta taakka suuri

Punainen liha aiheutti kolmasosan elintarvikkeiden kaikesta luontojalanjäljestä (34 %), vaikka se kattoi vain kolme prosenttia elintarvikkeiden hankintakiloista. Toiseksi suurimman luontojalanjäljen aiheuttivat maitotuotteet (22 %) ja kolmanneksi siipikarja (10 %). Kalatuotteiden osuus oli kahdeksan prosenttia. Kaikkiaan liha- ja kalatuotteet aiheuttivat yli puolet (52 %) elintarvikkeiden aiheuttamasta luontojalanjäljestä, ja maitotuotteet mukaan laskien luontojalanjälki nousi jo 64 prosenttiin. Kananmunien ja lihavalmisteiden osuus oli lisäksi pari prosenttia. Kilomääräisesti Tampereella ostettiin eniten vihanneksia (27 %), mutta ne aiheuttavat vain 6 prosenttia luontojalanjäljestä.

Tulos oli lähes vastaava hiilijalanjäljen osalta: punainen liha aiheutti hiilijalanjäljestä yli kolmasosan eli 37 prosenttia. Toiseksi suurin hiilijalanjälki oli maitotuotteilla (21 %) ja kolmanneksi viljatuotteilla (14 %). Viljatuotteiden hiilijalanjälki nousee korkeaksi muihin kategorioihin verrattuna, koska sen osuus elintarvikehankintojen kilomäärästä oli yli 20 %.

Tutkimuksessa tehtiin myös laskelma, jossa punaisen lihan vähentäminen puolella ja sen korvaaminen soijatuotteilla pienentäisi elintarvikkeiden luontojalanjälkeä 17 prosentilla ja hiilijalanjälkeä 18 prosentilla. Maitotuotteiden käytön vähentäminen puoleen ja niiden korvaaminen kaurapohjaisilla tuotteilla taas pienentäisi 11 prosentilla elintarvikkeiden luontojalanjälkeä ja 4 prosentilla hiilijalanjälkeä.

Elintarvikkeet aiheuttivat suurimman luontojalanjäljen, mutta siihen kulutettujen eurojen määrä oli vain noin 3 prosenttia kaikkien hankintojen euromäärästä. Tampere teki vuonna 2022 ulkoisia hankintoja noin 1,2 miljardilla eurolla. Tästä elintarvikehankintojen osuus on kolme prosenttia eli noin 36 miljoonaa euroa.

Huomioitavaa on myös, että luontojalanjälki ei huomioi elintarvikkeiden kohdalla vielä kaikkia tuotannon ympäristövaikutuksia, sillä tällä hetkellä elintarvikkeiden laskennassa eivät ole mukana vedenkäytön ja fosforipäästöjen aiheuttama luontohaitta. Tämä jättää laskennan ulkopuolelle makean veden ekosysteemeihin kohdistuvat luontohaitat.