Tuntevan kalan äänetön tuska 

Leena Yliportimo

Kuvittele asuvasi äärimmäisen ahtaasti tuhansien muiden kanssa. Jokainen liikkeesi on rajoitettu. Kamppailet saadaksesi edes murusen ruokaa. Lopulta loppuu happi ja tajuat tukehtuvasi. Tämä ei ole vain kuvitelmaa, vaan karu todellisuus monille kaloille kasvatuslaitoksissa ympäri Suomen. 

Kalojen kokemaa kärsimystä on perinteisesti aliarvioitu tai jopa täysin sivuutettu. Yksi syy tähän on kalojen erilainen fysiologia verrattuna muihin tuntoisiin eläimiin. Kalojen tuntemukset, kuten kipu, eivät välttämättä näy ihmisille samalla tavalla kuin esimerkiksi nisäkkäiden. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivät ne kokisi kipua tai stressiä. Kalojen nimittäin tiedetään olevan älykkäitä, tuntevia eläimiä, joilla on monipuolinen sosiaalinen elämä. 

Toisaalta kyse on myös kulttuurisesta tavasta nähdä kalat alempiarvoisina eläiminä esimerkiksi nisäkkäisiin tai lintuihin verrattuna. Kalojen kärsimys ei kosketa ihmisiä samalla tavalla kuin pörröisten ja nappisilmäisten nisäkkäiden. Kuitenkin kalojen kasvatus on teollista eläintuotantoa, joka usein aiheuttaa eväkkäille suurta tuskaa. Siksi niiden käsittely ja kohtelu tulisi asettaa samalle viivalle muiden tuotantoeläinten kanssa. 

Kaloja kasvatetaan ahtaissa, stressaavissa olosuhteissa 

Se, että kaloja ei koeta yksilöinä, tuntevina olentoina, näkyy myös kalankasvatuksessa. Yleisin kasvatettava kala Suomessa on kirjolohi. Kalankasvattamoissa olosuhteet ovat usein lohelle kaikkea muuta kuin lajityypilliset, sillä ne joutuvat uimaan ympyrää ahtaassa ja virikkeettömassä ympäristössä. Tämä aiheuttaa niille kohtuutonta stressiä. Kalojen törmäily toisiinsa ja altaiden seiniin aiheuttaa niille erilaisia vammoja. Lisäksi huono vedenlaatu laskee elämänlaatua entisestään. Kirjolohien yksilöllisten tarpeiden unohtaminen näkyy myös tilastoissa, jotka kertovat vain kalojen kilomääristä. Niiden arvo siis tunnustetaan vain painona, ei yksilöllisinä, elävinä olentoina. 

Elämänsä ankeissa olosuhteissa 2–3 vuotta kasvanut lohi kohtaa myös loppunsa epäinhimillisesti. Suomessa yleinen tapa tainnuttaa kasvatettuja kaloja on pitää niitä hiilidioksidilla kyllästetyssä vedessä. Lohen tainnutus tällä tavoin kestää jopa kuusi tuskaista minuuttia, jonka aikana lohet kovassa stressissä yrittävät paeta henkensä edestä. Ja koska lohien liikuntakyky katoaa ennen kuin aivotoiminta loppuu, on mahdollista, että ne ovat verestyksen tapahtuessa edelleen tajuissaan. Tämän vuoksi naapurissamme Norjassa hiilidioksiditainnutus kiellettiin jo vuonna 2007. Olisiko Suomenkin aika päivittää toimintansa inhimillisemmälle tasolle? 

Kohti syvempää ymmärrystä ja parempia oloja 

Mitä kasvatettavien kalojen tilanteen parantamiseksi voi tehdä? Ensimmäinen askel on tiedostaa, että kalat ovat eläviä, tuntevia olentoja, jotka ansaitsevat kunnioituksemme ja huolenpitomme. Ei riitä, että näemme ne vain ruokana tai tuotantoresurssina.  

Lainsäädännöllä voitaisiin vaikuttaa kasvatettavien kalojen olosuhteisiin. Heti ensimmäiseksi pitäisi kieltää hiilidioksiditainnutus. Kalankasvatuslaitosten tulisi myös tehostaa tiedonkeruuta koskien tainnutusmenetelmiä ja laitosten olosuhteita. Jotta viranomaisilla olisi paremmat valmiudet puuttua mahdollisiin väärinkäytöksiin kalankasvatuslaitoksilla, tulisi tehdä otantaan perustuvia eläinsuojelutarkastuksia. Lisäksi kasvatustiheyden sääntelyn ja kalojen määrän tilastoinnin pitäisi olla tarkempaa ja korostaa kalojen roolia yksilöinä, ei pelkkänä biomassana. 

Entä mitä yksi ihminen voi tehdä kalojen hyväksi? Animalian kampanjavastaava ja Eläinoikeusraportin yksi kirjoittaja Tiina Ollila vastaa. 

”Kuluttaja voi vaikuttaa asiaan siten, että lopettaa kalan syömisen. Aktiivinen kansalainen voi vaikuttaa kalojen yhteiskunnalliseen asemaan esimerkiksi levittämällä tutkittua tietoa kaloista, haastamalla kalojen syömistä suosittelevia tahoja ja kysymällä puolueiden edustajilta, mitä he tekisivät kalojen aseman parantamiseksi.” 

Tilaa Animalia-lehti

Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 4/2023. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).

Kuva: DaveAlan / Istock.com

Kerro kaverillesi:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Email
Telegram
Jaa artikkeli

Lisää aiheesta: