Lihatalot mainostavat tuotteitaan Suomessa antibioottivapaina. Usein, kun mainitaan eläinten hyvinvointi, siihen liitetään kasvatus ilman antibiootteja.
Esimerkiksi Atria mainostaa omissa kana- ja sikapakkauksista löytyvällä antibioottivapaa-merkinnällä, että eläimet eivät ole “tarvinneet ainuttakaan antibioottikuuria koko elämänsä aikana”. Tietääkö kuluttaja, mitä antibioottien käyttämättömyys tuotannossa tarkoittaa ja kuinka paljon sillä on merkitystä nimenomaan eläinyksilöiden hyvinvoinnin kannalta?
Miksi eläimille annetaan antibiootteja?
Antibiootteja on käytetty eläimille 1930-luvulta alkaen. Nyt jopa iso osa kaikista maailman antibiooteista käytetään nimenomaan eläintuotannossa. Antibiootteja käytetään tuotantoeläinten kasvun kiihdyttäjinä varsinkin Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Vaikutus on todennettu ainakin broilereilla, sioilla, lehmillä, monilla kaloilla, hiirillä ja hyönteisillä. Se, miten ja miksi kasvu kiihtyy antibioottien voimalla, on vielä epäselvää.
Monissa maissa antibiootteja annetaan myös ennaltaehkäisevästi tautien varalta ja huonojen hygieniaolosuhteiden takia. Suomalaistutkimuksen mukaan antibioottien kasvua kiihdyttävä vaikutus saavutetaan kuitenkin eläimen immuniteetin kustannuksella.
EU:ssa antibioottien käyttäminen kasvun kiihdyttäjinä kiellettiin kokonaan vuonna 2006, ja tiettyjen antibioottien käyttö oli kielletty jo aikaisemmin 1990-luvun lopulla. Tältä osin tilanne on siis EU-maiden suhteen sama. Antibioottien käyttö on nyt yleisempää ihmisillä kuin tuotantoeläimillä EU:n alueella.
Suomessa eniten antibiootteja käytetään lehmien utaretulehduksiin ja sikojen hengitystie- ja suolistotulehduksiin. Suomessa eniten myyty mikrobilääke on injektiona annettava penisilliini. Seuraavina tulevat suun kautta annettavat aineet.
Miksi antibioottien käyttöä pitäisi välttää?
Mikrobilääkkeiden liikakäyttö ja väärinkäyttö ovat mikrobilääkeresistenssin tärkeimpiä aiheuttajia. Moniresistentit bakteerit aiheuttavat infektioita, ja ennen helposti hoidetut infektiot eivät olekaan samalla tavalla hoidettavissa. Tämä aiheuttaa riskejä ja lisää ihmisten kuolemia. Eurooppa-neuvoston mukaan tilanne saattaa johtaa maailmanlaajuisesti arviolta 10 miljoonan ihmisen kuolemaan vuosittain ja vaikuttaa vakavasti maailman talouteen, ellei antibioottien käyttöä saada laskuun. Antibioottiresistenssistä onkin muodostunut yksi lääketieteen vakava uhka.
Suomessa joidenkin eläimille tautia aiheuttavien bakteerien resistenssitilanne on huolestuttava, vaikka antibioottien käyttö onkin verrattain maltillista. Esimerkiksi sikojen suolitulehduksista eristetyillä E. coli -bakteereilla moniresistenssi on yleistä.
Käytetäänkö Suomessa antibiootteja kaikkein vähiten?
Luonnonvarakeskuksen mukaan tuotantoeläinten määrään suhteutettua tietoa mikrobilääkkeiden kulutuksesta on toistaiseksi saatavissa lähinnä Euroopasta. Vuodesta 2010 julkaistujen raporttien mukaan mikrobilääkkeiden myynti tuotantoeläimille on Suomessa erittäin maltillista. On siis totta, että Suomessa antibiootteja käytetään eläimille vähemmän kuin monessa muussa maassa.
Myyntitietojen avulla ei voi erotella eläinlajikohtaista käyttöä. Se olisi kuitenkin tärkeää, jotta voitaisiin selvittää, mille eläinlajeille mikrobilääkkeitä joudutaan käyttämään eniten ja kuinka suuri osuus eläimistä lääkitään. Lääkemuodon perusteella voidaan kuitenkin selvittää, annetaanko lääkkeet yksilöille vai -ryhmille. Suomessa suositaan yksilölääkintää, kun Euroopan yhteistuloksissa valtaosa mikrobilääkkeistä annettiin ryhmille rehun tai juomaveden mukana.
Tietoa pitäisi saada tarkemmin eläinlajikohtaisesti, jotta toimittajat, kuluttajat ja päättäjät eivät olisi asiassa lihatalojen oman viestinnän varassa. Esimerkiksi Atria kertoo, että heidän kanankasvatuksensa on tehty ilman antibiootteja vuodesta 2009 ja että tällä hetkellä 30 prosenttia sianlihasta kuuluu antibiootittomaan ketjuun. Lihatalon tavoitteena on nostaa luku aina sataan prosenttiin asti.
Suomi ei ole ainoa maa, jossa käytetään vähemmän antibiootteja, vaan Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa niitä käytetään vieläkin vähemmän. Komission eläinlääkeasetus edellyttää, että jäsenvaltiot alkavat toimittaa Euroopan lääkevirastolle eläinlajikohtaisia käyttötietoja vuodesta 2023 lähtien. EU:n vuoden 2023 eläinten antibioottien myynti- ja käyttötiedot on tarkoitus julkaista kesällä 2025. Kestää siis vielä useampi vuosi, jotta tietoa pystytään luotettavasti arvioimaan.
Tarkoittaako antibiootittomuus samaa kuin hyvinvoiva eläin?
Antibioottien käytöstä puhuttaessa on olennaista ymmärtää terveyden ja hyvinvoinnin ero. Kun puhutaan esimerkiksi tartuntataudeista, puhutaan erityisesti terveydestä ja hygieniasta. Toki molemmat ovat osa tuotantoeläimen elämää ja kokemukset, jotka liittyvät terveyteen ja sairauksiin, ovat osa hyvinvointia. Antibioottien käyttämättömyys ei kuitenkaan ole eläimen kannalta keskeinen hyvinvointitekijä tuotannossa. Esimerkiksi broilerintuotanto voi olla Suomessa täysin antibiootitonta, mutta siitä ei voi johtaa päätelmää, että broilerit voisivat tuotannossa hyvin. Se kertoo lähinnä siitä, että Suomessa osataan kasvattaa broilerit hygieenisesti.
EU:n neuvosto suosittelee, että jäsenmaissa ryhdytään toimiin tuotantoeläinten terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi, jotta eläintuotannossa voidaan vähentää tartuntatautien leviämistä. Tavoitteena on vähentää tuotantoeläimille käytettävien mikrobilääkkeiden määrää EU:ssa 50 prosentilla. Vaikka Suomessa tilanne antibioottien määrän suhteen on parempi kuin monessa muussa maassa, myös Suomessa määrää on yhä vähennettävä. Samalla on huomioitava, että antibioottivapaa-leima ei ole yhtä kuin hyvinvoiva eläin.
Lue lisää (muualla verkossa)
Animalia. Eläintuotanto.
Mediuutiset 24.10.2021. Antibiootit kiihdyttävät tuotantoeläinten kasvua, mutta samalla tärkeä ominaisuus heikkenee.
Luonnonvarakeskus. Mikrobilääkkeiden käyttö tuotantoeläimillä.
Eurooppa-neuvosto 13.6.2023. Mikrobilääkeresistenssin torjunta: neuvostolta suositus.
Eurooppa-neuvosto. Viisi syytä välittää mikrobilääkeresistenssistä.
Kuva: Nova Dwade / We Animals Media
