FICAM – tarkkaa tiedettä solututkimuksella

Pauliina Klemola

Animalian hallituksen jäsen pauliina.klemola@animalia.fi

EU-direktiivi edellyttää, että eläinten käyttöä tulee vähentää tutkimuksessa ja opetuksessa. Suomessa eläinkokeettoman tutkimuksen kärjessä toimii Vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM Tampereella.

FICAM kehittää ja validoi ihmissoluihin perustuvia kudos- ja elinmalleja, joilla voidaan korvata eläinkokeita esimerkiksi tutkittaessa aineiden myrkyllisyyttä. Lisäksi FICAM jakaa tietoa eläinkokeettomista menetelmistä ja kouluttaa tutkijoita.

Yksi FICAMin mielenkiintoisimmista uusista hankkeista on sydänmallin kehittäminen. Sydän on erittäin herkkä lääkeaineiden ja kemikaalien haittavaikutuksille, ja monet lääkeaineet on jouduttu hylkäämään esimerkiksi sen takia, että ne aiheuttavat rytmihäiriöitä. Siksi lääkekehityksessä on suuri tarve sydänmallille, jolla voitaisiin testata aineiden turvallisuutta ihmiselle.

FICAMin tavoitteena on kehittää ihmissoluihin pohjautuva sydänkudosmalli, jolla voidaan testata sydämen toimintaan vaikuttavia aineita.

Sydänmalli tulee vähentämään eläinkokeita

”Malli koostuu verisuonista ja sydänsoluista, ja se sykkii aivan sydämen tapaan. Se ei kuitenkaan ole oikean sydämen näköinen vaan pyöreä solumöykky, jonka halkaisija on korkeintaan sentin”, kuvailee FICAMin johtaja Tuula Heinonen.

Tutkimusta tehdään yhteistyössä Tampereen yliopiston Biolääketieteellisen teknologian yksikön sydänryhmän kanssa. Sydänmallin kehittely aloitettiin rotan sydänlihassoluihin perustuvasta mallista, minkä jälkeen siirryttiin käyttämään ihmissoluja, joilla testattiin muun muassa aineenvaihdunnallisia ominaisuuksia.

Mallilla on jo testattu sydänsolujen sykkimistahtiin vaikuttavia lääkeaineita. Sydänlääkkeitä ja sydämeen kohdistuvia haittavaikutuksia testataan erityisesti rotilla ja koirilla, joten sydänmalli vähentäisi niiden eläinkoekäyttöä.

”Sydänmallia on kehitetty nelisen vuotta, ja valmiiksi se saadaan aikaisintaan kahden vuoden kuluttua. Resurssimme ovat hyvin pienet, mikä tietenkin vaikuttaa kehitystyöhön.”

Kuva: Jo-Anne McArthur / NEAVS.

Kerro kaverillesi:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Email
Telegram
Jaa artikkeli

Lisää aiheesta: