Eläinoikeustyö ei tunne rajoja





Animalia
Hannele Ahponen


Moni suomalainen näki Mirja Pyykön ajankohtaisohjelmassa vuonna 2006 välähdyksen videosta, jossa kerrottiin sapenottoa varten tarhattavista karhuista Kiinassa. Useat katsojat järkyttyivät näkemästään ja ottivat yhteyttä Yleen ja Animaliaan.

Huoli Aasian karhuista johti Animalian karhuryhmän perustamiseen toukokuussa 2006. Animalian karhuryhmä toimii yhä Aasian sappikarhujen äänitorvena Suomessa ja ohjaa tukea Aasiassa toimivalle Animals Asia Foundationille (AAF), joka on pelastanut satoja karhuja järjestön ylläpitämiin pelastuskeskuksiin Kiinaan ja Vietnamiin.

Karhuryhmä juhlii tänä vuonna kymmenvuotista taivaltaan. Ryhmä julkaisee suosittua kalenteria, pitää yllä verkkosivuja ja jakaa tietoa ja esitteitä aiheesta tapahtumissa.

”Karhunsappea tai siitä valmistettuja tuotteita ei onneksi saa tuoda Eurooppaan. Matkailun myötä ihmiset pystyvät kuitenkin vaikuttamaan valinnoillaan maissa, joissa toiminta on sallittua tai sitä katsotaan läpi sormien. Suurimmalle osalle ihmisistä karhutarhaus on vierasta, ja se mielletään hyvin vastenmielisenä. Uskon enemmistön kieltäytyvän näistä tuotteista, jos he vain tietävät, miten ne valmistetaan”, kertoo ryhmän vetäjä Suvi Börman.

Karhufarmeilla eläimet elävät ahtaissa häkeissä, joihin ne kasvavat kiinni ja joutuvat lopulta makaamaan selällään pystymättä kääntymään.

Animalian karhuryhmän tekemä työ on merkittävä apu Aasiassa vaikuttamistyötä tekevälle AAF:lle. Ryhmä on kerännyt varoja sappikarhujen hyväksi parina viime vuotena 20 000 euroa vuodessa ja kaikkiaan yli 100 000 euroa koko toimintansa aikana.

”Välillä toivoisin konkreettisempaa tekemistä, mutta Suomesta käsin varainkeruu ja tiedottaminen ovat hyödyllisintä, mitä voimme näiden eläinten hyväksi tehdä.”

Vanhat perinteet murtuvat

AAF:n arvion mukaan Kiinassa on tarhattuna yli 10 000 karhua ja Vietnamissa tuhansia. Vietnamissa toiminta on laitonta, joten tarkka tiedonsaanti on vaikeaa. Sepelkarhuista lypsetään sappinestettä kiinalaisen kansanlääkinnän tarpeisiin, sillä karhunsapella uskotaan olevan parantavia ominaisuuksia. Karhufarmeilla eläimet elävät ahtaissa häkeissä, joihin ne kasvavat kiinni ja joutuvat lopulta makaamaan selällään pystymättä kääntymään.

Suurin haaste karhutarhauksen lopettamiseksi ovat kansanlääkitykseen liittyvät uskomukset.

Julman karhutarhauksen lopettaminen on vaikeaa, sillä kansanlääkitykseen liittyy uskomuksia, jotka istuvat sitkeästi nykyaikaisesta lääketieteestä ja tutkimuksista huolimatta. Karhunsappi on täysin korvattavissa synteettisillä ja kasviperäisillä tuotteilla, jotka ovat turvallisempia, halvempia, tehokkaampia ja helpommin saatavilla.

Tiedonkulku Kiinassa on rajallista, ja vasta viime aikoina ihmiset ovat alkaneet saada tietoa eläinten kohtelusta. Monet Kiinan maakunnat ovat kuitenkin jo kieltäneet toiminnan.

”En usko täydellisen tarhauskiellon toteutuvan vielä aivan lähiaikoina. Muutosta parempaan tapahtuu kuitenkin koko ajan. AAF tekee kouluvierailuja ja järjestää opastettuja kierroksia karhujen pelastuskeskuksissa. Tarhauksen vastustus on Kiinassa lisääntynyt ja karhunsapen kysyntä vähentynyt. Varsinkin nuorten ihmisten keskuudessa kiinnostus eläinsuojelutyötä kohtaan on kasvanut.”

Kolme sepelkarhua (sappikarhua) pelastuskeskuksessa.

Pelastuskeskukset turvana

Tarhoilta pelastetut karhut ovat kärsineet useita vuosia jatkuvista tuskista sappirakkoon asennettujen katetrien vuoksi. Karhut ovat myös aliravittuja, ja niillä on paljon sairauksia. Eläinten kunto vaihtelee, ja joskus ainoaksi keinoksi jää karhun lopettaminen. Osa karhuista kuitenkin toipuu, mikä tuntuu ihmeeltä ajatellen niiden kokemia tuskia ja kauhua.

”Pelastuskeskuksissa karhuilta poistetaan vaurioitunut sappirakko ja niille saatetaan joutua tekemään myös muita operaatioita. Monilta puuttuu jokin raaja, koska eläin on pyydetty luonnosta ansalla. Karhujen fyysinen parantuminen on monesti nopeampaa kuin psyykkinen. Esimerkiksi pään heijaus, jota karhu on tehnyt pienessä häkissä, saattaa jatkua vuosia.”

Pelastuskeskukset ovat oleellinen osa toimintaa. Niiden avulla moni kaltoin kohdeltu eläin saa uuden mahdollisuuden. Pelastetut karhut toimivat myös lähettiläinä, joiden avulla tieto karhujen tilanteesta leviää paikallisille ja kansainvälisesti.

”Yksi merkittävimmistä ilon aiheista ryhmämme taipaleella oli, kun häätöuhan alla ollut Vietnamin pelastuskeskus sai luvan jatkaa ja laajentaa toimintaansa. Mekin keräsimme nimiä vetoomukseen sekä adressiin, jotka luovutettiin Kiinan ja Vietnamin suurlähettiläille.”

Kuvat: Animals Asia Foundation.

Lisätietoa (muualla verkossa)

Animalia: Aasian sappikarhut.
Aasian karhutarhat -kotisivut.

Tilaa Animalia-lehti

Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 3/2016. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).






Julkaistu: syyskuu 20, 2016