Broileri – tuote vai tunteva olento?

Broileri esiintyy kirjallisuudessa useimmiten ruokana, esimerkiksi keitossa tai nugettina. Erityisesti 2000-luvulta alkaen broileri on ollut myös kärsivä, jalostettu kana.  

Kirjallisuudentutkija Helinä Ääri väitteli kesällä Turun yliopistossa otsikolla “Broilerikulttuuri. Lihateollisuuden kanat suomenkielisessä proosassa ja sarjakuvassa vuosina 1969–2019”.  

“Alusta alkaen oli mielessä, että haluaisin vaikuttaa kanojen ja myös kaikkien muiden tuotantoeläinten asiaan. Eli kanat olivat ensin, kirjallisuudentutkimus sen jälkeen”, Helinä Ääri kertoo.    

Äären tutkimus on paitsi kirjallisuudentutkimusta, myös kriittistä eläintutkimusta. Siihen sisältyy elimellisesti ajatus vaikuttamisesta ja eläinten kohtelun parantamisesta. Ääri löysi kirjallisuudesta laajan aineiston, 160 broilerikuvausta. Tutkimusaineistoon rajautui 70 tekstiä neljältä vuosikymmeneltä. 

“Broilerintuotanto on niin nuori alana, että pystyin ottamaan koko tuotannonalan historian yhteen väitöskirjaan. Monessa muussa tapauksessa se ei olisi mahdollista.”   

Kulttuurisesti joustava broileri 

Suurin osa broilerikuvauksista on kuvauksia ruoasta. Eläviä broilereita ja tuotantoa kuvataan vain vähän. Tyypillisesti kuvaus on lyhyt, esimerkiksi joku syömässä broileria sisältävää ruokaa. Äären mukaan ruokakulttuurinen murros näkyy kuvauksissa. Kuvaukset ovat myös lisääntyneet yhtä aikaa tuotannon ja kulutuksen kanssa.  

Viittauksia broilerien kärsimykseen ja broilerien jalostukseen löytyy 2000-luvulta lähtien. Kirjallisuudessa on esimerkkejä tilanteista, joissa joku syö broileria ja joku toinen ei, koska on kasvissyöjä tai vegaani. Kulttuurinen hahmotus siitä, että broilerintuotanto ylipäänsä on olemassa ja että broileri on tuntoinen olento, on lisääntynyt.  

“Kuvauksissa on selkeästi eroja siinä, olenko lukenut romanttista kirjallisuutta, rikoskirjallisuutta vai eläinoikeuskirjallisuutta. Esimerkiksi Animalian kustantama Halpaa makkaraa -sarjakuva vuodelta 2000 keskittyy selvästi tehotuotantokritiikkiin, joten broilerikuvauksiin syntyy vivahteikkaampaa kuvausta broilereista.” 

Broilerinliha on kulttuurisesti joustavaa: se näyttäytyy miehisenä grillattavana lihana, ja toisaalta kevyempänä, jopa kasvinkaltaisena vaihtoehtona laihduttajille ja urheilijoille. Broilerin ilmastovaikutus on naudanlihaa vähäisempi, joten se on käynyt siksi myös ilmastopuheeseen.   

”Broileri on ajallisesti nuori lihatyyppi, ja siksi se mahdollisti tuotannon alussa laajat eri kohderyhmille suunnatut markkinointikampanjoinnit. Sen taakkana ei ole niin pitkäaikaisia perinteitä kuin vaikkapa naudanlihalla, joten siihen on voitu liittää monenlaisia erilaisia merkityksiä”, Ääri kertoo.   

Eläinoikeustietoinen lukeminen  

Vaikka lukija ei olisikaan tutkija, samantyyppistä tutkivaa otetta voi harjoitella. Ensimmäinen askel on huomata ja tunnistaa muihin eläimiin ja tuotannossa pidettäviin eläimiin kohdistettua väkivaltaa.  

“Kun lukiessa osaa huomioida muut eläimet, myös ajattelu kehittyy. Toki se ei ole suoraviivaista, mutta fiktiolla on mahdollisuus yllättäviin yhteyksiin”, Ääri sanoo.  

Sen jälkeen, kun tekstistä huomaa muunlajiset eläimet, on aika kiinnittää huomiota lajienvälisiin suhteisiin.  

“Tutkimuksellisesti ei riitä, että huomioi kokonaisista teoksista vain eläinmainintoja ja näin vaikkapa sivuuttaisi teoksen ihmisiin kohdistuvan väkivallan tai muun kuvauksen”, Ääri sanoo.   

Eläinoikeustietoinen lukeminen nostaa esiin tulkintoja, jotka muille lukijoille ja kirjallisuudesta keskusteleville ovat pysyneet aikaisemmin piilossa, ja nämä tulkinnat ja huomiot voidaan kokea epäsopiviksi. Äären tutkimuksessa tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että suuri osa broilerikuvauksista liittyy tavanomaisesti broileriin ruokana, ja Äären tutkimus nostaa ne esiin valossa, joka paljastaa resepteihin uppoutuvan väkivallan broilereita kohtaan.  

“Toivoisin lisää eläintutkimukseen ja eläinoikeuskeskusteluun tarkkuutta siitä, mistä lajeista puhutaan tai kenestä puhutaan. Meillä ihmisillä ja kanoilla on paljon yhteistä, mutta myös paljon eri tarpeita ja mielenkiinnon kohteita. Haluan kokeilla, mitkä ovat kirjallisuuden mahdollisuudet tuoda esiin kanallisuutta ja pohtia, miten voisimme elää kanojen kanssa mielekkäissä suhteissa”, Ääri sanoo.  

Helinä Ääri, ja hänen olkapäällään seisova kukko.
Kirjallisuudentutkija Helinä Ääri tutkii väitöskirjassaan broilerikuvauksia, joista suurin osa on kuvauksia ruoasta.

Tilaa Animalia-lehti

Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 3/2023. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).

Kuvat: Milos Bicanski / We Animals Media & Tuula Siira.

Kerro kaverillesi:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Email
Telegram
Jaa artikkeli

Lisää aiheesta: