Eläinasiavaltuutettua tarvitaan eläinpolitiikassa 

Saara Kupsala

Eläinten hyvinvoinnin yhteiskunnallisen merkityksen ja eläinten eettisen aseman uudelleenarvioinnin nousu on vaatinut uudistuksia eläinpolitiikassa. Uusia foorumeita on perustettu etenkin 2010-luvulta lähtien. Suomessa on perustettu esimerkiksi eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnat ja Eläinten hyvinvointikeskus, EU:ssa erilaisia eläinten hyvinvointiin liittyviä foorumeita ja keskuksia. EU:ssa politiikkaa on ohjannut muun muassa eläinten hyvinvoinnin strategia.  

Tähän kehitykseen Suomessa kuuluisi luontevana osana eläinten etuja edistävä valtuutettu, vastaavalla tavalla kuin ihmisoikeuksien kentällä toimii useita riippumattomia valtuutettuja. Asia on tunnistettu kirjaamalla eläinsuojeluasiamiehen tehtävä hallitusohjelmiin kaksi kertaa: virka perustettiin ensin Kataisen ja uudelleen Marinin hallituksen aikaan. 

Eläinsuojeluasiamiehen toiminta on kuitenkin toistaiseksi rajoittunut lyhyisiin määräaikaisiin virkoihin ja jäänyt riippuvaiseksi vaihtuvien hallitusten prioriteeteistä. Tämä kertoo siitä, että eläinsuojelun institutionaalinen kehitys on epävakaata. Tarvitsemme strategista ja tavoitteellista eläinten hyvinvointipolitiikkaa Suomessa. 

Kun työskentelin eläinsuojeluasiamiehen virassa vuosina 2020–2023, tarve eläinten hyvinvoinnin puolesta toimivalle riippumattomalle viranomaiselle oli ilmeinen. Tehtävässä oli mahdollisuus käyttää monipuolisia vaikuttamisen keinoja ja rakentaa yhteistyömuotoja eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Olisikin tärkeää antaa viranomaiselle mahdollisuus keskittyä pitkäjänteisesti eläinten hyvinvoinnin edistämiseen ja yhteistyöverkostojen monipuolistamiseen. 

Hyvin monet säädösuudistukset vaikuttavat eläimiin, ja eläinsuojeluasiamiehellä on keskeinen rooli edistää eläinten hyvinvoinnin poikkihallinnollista huomiointia. 

Lausuntojen, päättäjätapaamisten sekä politiikkasuosituksen avulla työssä tarjoutui mahdollisuuksia lisätä tutkimustiedon käyttöä päätöksenteossa ja tuoda esiin eläinten näkökulmaa. Viran aikana järjestetyt tapahtumat olivat suosittuja. Se kertoo, että eläinten hyvinvointia koskevalle tiedolle ja ratkaisuja punnitseville sidosryhmäkeskusteluille on yhteiskunnassamme kysyntää. 

Pysyvä eläinasiavaltuutettu olisi ehdoton osa vahvaa eläinpolitiikkaa Suomessa. Viranomaista on pidetty tärkeänä eläinten hyvinvointitiedon lisääjänä ja kokoavana toimijana, joka puhuu eläinten puolesta. Eläimet ansaitsevat määrätietoista, näkemyksellistä ja johdonmukaista eläinten hyvinvoinnin politiikkaa. 

Yhteiskuntatieteiden tohtori, tutkija Saara Kupsala työskenteli eläinsuojeluasiamiehenä vuosina 2020-2023.

Tilaa Animalia-lehti

Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 2/2024. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).

Kuvat: Jo-Anne McArthur / We Animals Media & Olli Saarinen

Kerro kaverillesi:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Email
Telegram
Jaa artikkeli

Lisää aiheesta: