Eläinten oikeuksien edistäminen on tehokkainta, kun sitä tehdään mahdollisimman monipuolisesti ja erilaisilla keinoilla. Näin tavoitetaan laajoja ihmisryhmiä ja lisätään eläinasian kohtaamista. Kolme eläinaktiivia kertoo, miten juuri he vaikuttavat eläinten oikeuksien edistämiseksi.
Kohtaaminen paikallistasolla on tärkeää
Kotkan Animalian yhteyshenkilö ja Animalian hallituksen jäsen Jaana Vanhala on ollut mukana Kotkan Animalian toiminnassa erilaisissa rooleissa vuodesta 2007 asti. Animalian kasvattaessa tunnettuuttaan on kampanjointi kaduilla muuttunut näyttävämmäksi.
”Eläinoikeustoiminnan näkyminen ympäri Suomen on merkityksellistä, koska tiedon jakaminen ja kohtaaminen paikallistasolla on tärkeää. Se antaa kasvot toiminnalle”, Vanhala kertoo.
Alueosastot pitävät Animalian valtakunnallisia teemoja esillä ja voivat tehdä myös omia kampanjoita paikallisista teemoista. Alueellinen vaikuttamistyö on tärkeää osa eläinoikeustoimintaa ja sitä on hankala tehdä keskustoimistosta käsin. Esimerkkinä tällaisesta toiminnasta ovat erilaiset aloitteet paikkakunnan laitosruokailun siirtymisestä kasvispainotteiseksi tai eläintilojen laajennuslupien estämiseksi.
Kotkassa on myös tehty jo monta vuotta ruoka-aktivismia. Esimerkiksi useamman järjestön kanssa on järjestetty yhteisöllisiä vegaanisia ruokailuja eli ”kansankeittiöitä”. Niissä ruualle ei ole määritelty hintaa, mutta siitä saa halutessaan maksaa vapaaehtoisen korvauksen. Ruuan äärellä syntyy keskustelua myös muistakin teemoista ja helposti tämä keskustelu lähtee eläinoikeuskysymyksiin.
”Tarvitaan monenlaisia aktiiveja ja vaikuttamisen muotoja, sillä erilaiset osaamisen alueet ja kunkin omat vaikutuspiirit täydentävät toisiaan. Toimimalla pääsee edistämään tärkeitä asioita sekä vaikuttamaan yhteiskunnan muuttumiseen”, Vanhala sanoo.
Viral Vegans ottaa somen haltuun
Viral Vegans on vuonna 2021 alkunsa saanut ja tällä hetkellä noin 200 hengen vahvuinen yhteisö. Viral Vegansin someviestinnästä vastaava Pavel Tcherenkov kertoo, miten erityisesti somen avulla voi vaikuttaa eläinoikeuksien puolesta.
”Viral Vegansilla pyritään luomaan kokemusperustaista ja osin viihteellistäkin sisältöä ja hankalia asioita nostetaan usein esiin myös huumorin kautta, koska se tuntuu resonoivan ihmisissä”, Tcherenkov kertoo.
Viral Vegansin kampanjasuunnittelussa huomioidaan valmiiksi mietitty viestintästrategia. Kampanjoita suunnitellessa huomioidaan myös aina ensin, että toimiiko jo joku muu eläinoikeustoimija kyseisen teeman parissa ja tuoko kampanja jotain uutta eläinoikeusvaikuttamiseen. Pavel Tcherenkov kokee, että Viral Vegansin erikoisosaamista on nopeatempoinen ja markkinoinnin näkökulmasta tehty viestintä, joka huomioi tarinallisuuden.
”Animalia-lehden lukijoille haluaisin sanoa, että kiitos siitä työstä, mitä teet eläinten hyväksi. Tarvitaan kaikenlaisia tekijöitä, kuten lainsäädäntöön vaikuttavia järjestöjä, tarrailijoita metropysäkeillä, salakuvaajia, sisältöä, joka sytyttää somessa. Yhdessä syntyy muutos, askel kerrallaan.”
Toiminta auttaa ahdistukseen
Eveliina Lundqvist on eläinten turvakoti Saparomäen perustaja. Saparomäki on erityisesti entisille tuotantoeläimille tarkoitettu turvakoti, jossa tällä hetkellä asuu possuja, kanoja ja lampaita. Saparomäen toiminnan tarkoituksena ei ole pelastaa vain yksittäisiä eläinyksilöitä, vaan edistää eläinten oikeuksia turvakodissa asuvien eläinten avulla.
”Sillä, että kohdataan eläin muulla tavalla kuin sellaisena kaukaisena persoonattomana olentona tai sitten lihapakettina, voi olla valtava merkitys eläinoikeusajattelun ja -toiminnan kehittymiselle”, Lundqvist sanoo.
”Esimerkiksi Saparomäellä asuvat kaksi possua, Paavo ja Onni, auttavat pelastamaan monta muuta possua ihan vain olemalla omia itsejään ja näyttämälle ihmisille, millaisia possut oikeastaan ovat.”
Saparomäki on pitkälti käytännön työtä. Tiedotustyö on myös valtavan tärkeä osa toimintaa. ”Eläinten ruokkimiseen, virikkeellistämiseen ja tilojen siivoamiseen menee aikaa, mutta jos minä teen vain näitä asioita, ei se auta kuin näitä eläimiä. Siksi on tärkeää myös tiedottaa sen käytännön työn lisäksi.”
Kesällä Saparomäellä pidetään avoimia ovia ja talkoita. Tavoitteissa on myös koulutustilaisuuksien pitäminen esimerkiksi kasvisruokailuun ja kestäviin elämäntapoihin liittyen.
”Kun saa tutustua näihin eläimiin, muistaa miksi me teemme eläinten puolesta tätä työtä ja kuinka arvokasta onkaan”, Lundqvist kertoo.
Tilaa Animalia-lehti
Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 2/2022. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).
Kuvat: James Gibson / We Animals Media, Pavel Tcherenkov, Tiina Vuolle, Saparomäki
