Eläinten turvakoti Saparomäen ensimmäiset asukkaat





Animalia
Senni Puustinen
Animalian hallituksen jäsen senni.puustinen@animalia.fi

Porvoon maaseudulla sijaitseva eläinten turvakoti Saparomäki edistää vegaanista elämäntapaa.

Saparomäellä eletään jännittäviä aikoja, kun paikan ensimmäiset eläimet asettuvat taloksi. Kanat Rooster ja Facebookissa järjestetyn nimikilpailun avulla nimen saaneet Sylvesteri ja Hilda-Elviira muuttivat tilalle huhtikuussa. Myös rakennustyöt edistyvät. Lisää asukkaita muuttaa Saparomäelle, kun eläinsuoja valmistuu syksyllä 2019.

”Kanat muuttivat tänne Pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistyksen kautta. Yksi kanoista on löytynyt metsästä ja kaksi kaupunkialueelta, eli ne olivat ihmisen hylkäämiä”, Saparomäen hallituksen puheenjohtaja Eveliina Lundqvist kertoo.

Eläinten turvakoti Saparomäki ry:n hallituksen puheenjohtava Eveliina Lundqvist.
Eveliina Lundqvist pitelee sylissään Hilda-Elviiraa.

Pitkään suunniteltu unelma

Saparomäen äiti Eveliina Lundqvist ehti haaveilla eläinten turvakodista yli viisitoista vuotta, ennen kuin unelma alkoi käydä toteen.

”Ajatus Saparomäestä syntyi joskus 2000-luvun alussa, kun vierailin Englannissa paikallisessa tuotantoeläinten turvakodissa. Siellä tajusin, että haluan auttaa eläimiä konkreettisesti. Kasvissyöjäksi olin alkanut jo 15-vuotiaana kohdatessani sikalassa emakoita, jotka eivät pystyneet kääntymään edes ympäri. 17-vuotiaana menin mukaan eläinoikeustoimintaan ja ryhdyin vegaaniksi, Lundqvist kertoo.

Ennen maalle muuttoa piti kuitenkin hoitaa opiskelut yliopistossa loppuun, käydä töissä ja säästää rahaa. Vuonna 2011 Lundqvistille avautui vielä mahdollisuus opiskella eläintenhoitajaksi.

”Olin kirjoittanut gradun kanojen lajityypillisestä käyttäytymisestä ja eläinsuojelulainsäädännöstä sekä opiskellut muutenkin paljon tuotantoeläinten oloja ja käyttäytymistä. Halusin kuitenkin oppia lisää eläimistä käytännön työssä ennen turvakodin perustamista.”

Opiskelujen aikana Lundqvist pääsi näkemään, millaista eläinten elämä suomalaisilla tiloilla on. Kokemukset navetoista, sikaloista ja broilerihalleista saivat hänet tarttumaan kynään ja kirjoittamaan. Syntyi Salainen päiväkirja eläintiloilta -kirja, jossa Lundqvist avasi eläintenpidon arkea Suomessa ennennäkemättömällä tavalla.

Koti eläimille rakentuu talkoovoimin

Ajatus turvakodista oli itänyt pitkään, ja kun sopiva tila vihdoin vuonna 2018 löytyi Porvoosta, ryhdyttiin tuumasta toimeen. Lundqvist asuu Saparomäen tilalla yhdessä puolisonsa ja heidän lapsensa kanssa. Eläinten turvakoti Saparomäki ry perustettiin vuonna 2014.

Tilaa rakennetaan pitkälti talkootyöllä. Esimerkiksi käytettynä ostettua kanalaa on kunnostettu talkoovoimin, eli siivottu entisten asukkaiden jälkiä lattiasta kattoon, korjattu pesiä, tehty tikapuita ja ikkunalautoja sekä laitettu sähköt kuntoon.

”Talkoolaiset ovat myös rakentaneet kanoille aitauksen ja kunnostaneet tilan rakennuksia. Projekti etenee talkoovoimin, ja kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita auttamaan.”

Hilda-Elviiraksi ja Sylvesteriksi nimetyt kanat.
Kaunis Hilda-Elviira pörhistelee ja esittelee hienoja sulkiaan. Taustalla Sylvesteri-kana.

Avautuu yleisölle 2020

Saparomäen toiminnan lähtökohtana on tarjota koti pääasiassa entisille tuotantoeläimille, jotka muuten tapettaisiin. Turvakodissa eläimille taataan mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen ja arvokkaaseen loppuelämään. Yksi keskeisimmistä turvakodin toimintamuodoista on koulutus- ja tiedotustyö.

”Turvakoti tarjoaa ihmisille mahdollisuuden tutustua muihin eläinlajeihin tuntevina ainutlaatuisina yksilöinä ja persoonina. Täällä eläimen arvoa ei mitata sillä, kuinka paljon se tuottaa maitoa, kuinka nopeasti sen lihakset kasvavat tai kuinka monta munaa se munii. Se saa olla juuri sellainen kuin se on. Saparomäen tarkoituksena on edistää eläinten oikeuksia ja kyseenalaistaa eläinten taloudellinen hyväksikäyttö.”

Saparomäkeen on tulossa myös mielenkiintoinen taidenäyttely. Taiteilija Nelli Nio toteuttaa tilalle Suomeen syntyvän sian elinoloista kertovan realistisen näyttelyn.

”Näyttelyn tarkoitus on herättää vierailijoita pohtimaan suhdettaan eläimiin. Se koostuu aidon kokoisista sikaveistoksista, jotka ovat porsitushäkissä ja karsinoissa. Tilaan luodaan myös realistinen ääni- ja valomaailma, jotta kokemus olisi mahdollisimman autenttinen.”

Saparomäki avautuu yleisölle vuonna 2020. Tilalle tulee myös vegaaninen kahvila.

Haluatko vapaaehtoiseksi? Ota yhteyttä: info@saparomaki.fi.

Rooster-kanan päälaella on tuuhea ja pörröinen töyhtö.
Rooster-kana sai nimensä Facebookissa pidetyn nimikilpailun avulla.

Kuvat: Teppo Lahti.

Tilaa Animalia-lehti

Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 2/2019. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).






Julkaistu: 10 kesäkuun, 2019