EU tukee yli 70 miljoonalla eurolla lihan menekinedistämistä, vaikka prioriteettina tulisi olla ilmastotavoitteiden saavuttaminen

Annu Piensoho

EU:n yksi tärkeimmistä periaatteista on ilmastonmuutoksen vastainen taistelu. Ilman lihan kulutuksen ja tuotannon vähentämistä EU:n päästövähennystavoitteet eivät täyty. Silti EU on esimerkiksi rahoittanut vuosina 2016–2018 yhteensä noin 71,5 miljoonalla eurolla eurooppalaisen lihan menekinedistämiskampanjoita.

Euroopan komissio on todennut EU:n ilmastotavoitteisiin liittyvässä tiedonannossaan, että lihan kulutuksen vähentäminen on merkittävä tapa vähentää maataloustuotannosta syntyviä päästöjä. Tutkimusten mukaan liha- ja maitoteollisuus aiheuttavat moninkertaisesti enemmän kasvihuonepäästöjä kuin esimerkiksi kasvisten ja hedelmien tuotanto. EU kuitenkin rahoittaa lihan ja maidon menekinedistämiskampanjoita, jotka kehottavat kuluttamaan lihaa ja maitotuotteita yhä enemmän.

Tuki What a Wonderful Beef -kampanjalle on yksi esimerkki monien joukossa

Yksi esimerkki EU:n tukemasta eurooppalaisen lihan menekinedistämisohjelmasta on What a Wonderful Beef -kampanja. EU tukee kampanjaa 1,8 miljoonalla eurolla, joka kattaa 80 % kampanjan kokonaisbudjetista. EU perustelee maataloustuotteiden menekinedistämiskampanjoiden tukemista muun muassa sillä, että tuotteiden myynti lisääntyy ja markkinoita avautuu myös Euroopan ulkopuolelle.

What a Wonderful Beef -kampanjan verkkosivuilla kerrotaan lihansyönnin eduista. Lihaa markkinoidaan kuluttajille ensisijaisena proteiinilähteenä. Kampanjan mainosvideolla lehmät elävät idyllisessä maalaismaisemassa Espanjassa. Naudanlihan ja maidon tiedetään kuitenkin aiheuttavan 60 % kotieläintalouden kasvihuonepäästöistä. Tämän “Ihmeellisen pihvin” -hiilijalanjälki jää kuluttajalle mysteeriksi.

What a Wonderful Beef -kampanjan tarkoituksena on edistää espanjalaisen lihan kysyntää myös EU:n ulkopuolella, esimerkiksi Vietnamissa. Vietnam kuuluu keskiluokkaistuviin maihin, jotka helposti seuraavat länsimaista lihan tuotannon ja kulutuksen mallia. Tiedämme, että huimaa vauhtia kasvavaa maailman väestöä ei ole ekologisesti kestävää ruokkia eläintuotantoon nojaten, mutta näytämme vääränlaista esimerkkiä.

EU:n olisi aika panostaa kasvipohjaisiin vaihtoehtoihin

EU on myös varannut vähintään 63 miljoonaa kolmen vuoden ajanjaksolle eurooppalaisen maidon ja juuston menekinedistämiseen. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmiin ja kestävään kehitykseen perehtynyt Annika Hedberg kommentoi aiemmin Animalia-medialle, että EU:lla on myös koulumaito-ohjelma, jossa lapsille tarjotaan maitotuotteita 100 miljoonan euron edestä lukuvuosittain.

Hedberg myös totesi, etteivät EU:n maksamat maataloustuet vastaa nykyajan yhteiskunnallisiin haasteisiin ja tarpeisiin. EU-tukia olisikin tärkeämpää suunnata kasvisten tuotantoon ja markkinointiin. Samalla EU edistäisi ilmastotavoitteita ja eurooppalaisten terveyttä.

EU kuitenkin vaatii, että toimijan on rahoitettava osa menekinedistämiskampanjasta itse. Tämä tarkoittaa, että pienet toimijat jäävät käytännössä tukien ulkopuolelle. Kasvituotannon puolella toiminta on usein pienimuotoista verrattuna esimerkiksi valtaviin lihataloihin.

Tiedämme, että kasviperäisten tuotteiden käyttö ja lihansyönnin lopettaminen tai vähentäminen on tehokas tapa vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Jos eurooppalaiset söisivät 50 % vähemmän lihaa, maitotuotteita ja munia, maataloudesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt vähentyisivät tutkimusten mukaan EU:ssa parhaimmillaan jopa 40 %.

EU:n ilmastosanoma ja teot ovat ristiriidassa keskenään. En siis ihmettele, että kansalaisilla on vaikeuksia tehdä eettisiä valintoja. Ristiriitaiset viestit voivat myös johtaa siihen, että ihminen kieltäytyy uskomasta ilmastonmuutokseen.