”Eläinkokeiden käyttö ei saisi olla normi.”





Animalia
Sadri Wirzenius


FICAMin tutkija ja laadunvarmistaja Marika Mannerström uskoo, että toksikologian eläinkokeista luovutaan 20–30 vuoden sisällä. Muutos on osa isompaa prosessia, joka liittyy ihmisten eläinkuvan muuttumiseen ja eläinten arvostuksen kasvuun.

1990-luvun alussa Marika Mannerström opiskeli biologiaa ja päätti suuntautua fysiologiaan.

”Niihin aikoihin eläinkokeita ei kyseenalaistettu yhtä vahvasti kuin nykyään ja tein niitä itsekin. Kun koin sen ahdistavana, minulle sanottiin, että totut kyllä. Päätin, etten ikinä halua tottua.”

Kuvassa tutkija Marika Mannerström. Hänen mukaansa eläinten hyväksikäyttö on aikansa elänyttä toimintaa. Kuva: Miku Pesonen.
Kuva: Miku Pesonen

Mannerström päätyi harjoittelupaikkaan, jossa käytettiin soluviljelymenetelmiä, ja kokemus vahvisti päätöstä olla käyttämättä eläinkokeita. Valmistuttuaan hän hakeutui töihin vasta perustettuun FICAMin edeltäjään Solututkimuskeskukseen.

”Solututkimuskeskuksessa tähdättiin eläinkokeiden vähentämiseen, mikä oli uraauurtavaa.”

Opiskelija voi kieltäytyä eläinkokeista

Eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien käyttö ja luottamus niitä kohtaan on viime vuosina lisääntynyt huimasti. Toisaalta epäilijät muistuttavat soluviljelmien rajoitteista.

”On totta, että viljelmä ei ole kokonainen eliö, mutta koko ajan kehitetään uusia niin sanottuja minielimiä, ja hyväksytyt menetelmät toimivat hyvin. Soluviljelytekniikan mahdollisuudet ovat vielä lapsen kengissä.”

Eläinkoe ei koskaan anna varmaa tietoa, miten ihminen reagoi.

”Sytotoksisuustesti tehdään yleensä hiiren fibroblastisoluilla. Vaihdoimme ne ihmisen fibroblastisoluihin. Vaikka kyseessä oli niinkin yksinkertaiset solut, huomasimme suuria eroja. Esimerkiksi syanidi ei ollut hiiren soluilla toksinen, vaikka ihmiselle se on erittäin myrkyllinen.”

Mannerström toivoo, että vaihtoehtoiset menetelmät huomioitaisiin jatkossa paremmin myös alan koulutuksessa.

”Opiskelijoille olisi aina kerrottava vaihtoehdoista. Eläinkokeiden käyttö ei saisi olla normi.”

Yhä useampi uskoo Mannerströmin tavoin, että eläinkokeista saatava hyöty ei riitä oikeuttamaan niiden tekemistä.

”Itse näen eläinkokeista luopumisen myös filosofisena kysymyksenä. Milloin ihmiskunta tajuaa, että eläinten hyväksikäyttö on aikansa elänyttä toimintaa. Ehkä 20–30 vuoden päästä, toivottavasti nopeammin.”

Teksti on jatkojuttu artikkelille ”Kohti eläinkokeetonta maailmaa”. Lue artikkeli kokonaisuudessaan täältä.

Tilaa Animalia-lehti

Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 1/2019. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta.






Julkaistu: toukokuu 6, 2019