Vegaani ei saa proteiinia. Eikä varsinkaan kalsiumia. Kuulostaako tutulta? Suomalainen ravitsemussuositus suosii lihaa ja maitoa, vaikka näin ei todellakaan pitäisi olla.
Hyvään, terveyttä edistävään ruokavalioon kuuluu virallisen suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan kasviksia, marjoja, hedelmiä, palkokasveja ja täysjyväviljaa sekä kasviöljyjä, siemeniä ja pähkinöitä. Tämänhän jokainen tietää, mutta ovatko valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosittelemat kala, maito ja siipikarjan liha myös tarpeellisia terveellisessä ruokavaliossa?
Laillistetun ravitsemusterapeutti Johanna Kaipiaisen mukaan eivät ole.
”Pohjimmiltaan suositukset ovat enemmän politiikkaa kuin tiedettä. Jos mentäisiin puhtaasti tiede edellä, ensisijaisesti suositeltaisiin kasvis- eikä sekaruokavaliota.”
Ravitsemussuosituksessa on otettu huomioon suomalainen ruokakulttuuri ja -tottumukset. Siinä on pyritty tuomaan esille tuttuja ruokia.
”Ehkä myös senkin takia palkokasvit ovat jääneet niin pimentoon suosituksissa. Monissa muissa maissa kasvipohjaiset vaihtoehdot ovat tasavertaisia tai jopa suositellumpia vaihtoehtoja kuin eläinperäiset vastaavat.”
Maitomaa Suomi
Suomalaisen ravintosuosituksen tukena on ravintokolmio, jonka pohjan muodostavat kasvikset ja hedelmät, joista saa vitamiineja, kuituja ja muita hyödyllisiä aineita. Kasviksia pitäisi syödä vähintään puoli kiloa päivässä.
Seuraavassa kerroksessa ovat täysjyvälisäkkeet ja peruna sekä puurot, leivät ja mysli. Viljasta ja perunasta saa hyviä, kuitupitoisia hiilihydraatteja, jotka ovat tärkeitä energian lähteitä. Niistä saadaan myös erityisesti B-ryhmän vitamiineja, kivennäisaineita ja proteiinia.
Saadakseen niitä ravintoaineita mitä maidossa on, ei tarvitse juoda maitoa.
Ravintokolmion keskivaiheilla vegaani törmää maitoesteeseen. Kerroksessa ovat kyllä kasviöljypohjaiset rasvat, pähkinät ja siemenet, mutta myös vähärasvaiset maitovalmisteet. Maidon katsotaan olevan tärkeä proteiinin, kalsiumin, jodin ja D-vitamiinin lähde. Kaipiaisen mukaan maidossa on kyllä kivennäisaineita ja vitamiineja, mutta myös kovaa rasvaa ja kolesterolia.
”Saadakseen niitä ravintoaineita mitä maidossa on, ei tarvitse juoda maitoa. Kaiken voi saada terveellisimmistä vaihtoehdoista, kuten soija-, kaura-, riisi- ja mantelimaidoista sekä näistä valmistetuista tuotteista. Niihin on lisätty samoja ravintoaineita mitä lehmänmaidossa on, esimerkiksi kalsiumia niissä on yhtä paljon kuin lehmänmaidossa.”
Kalsiumia saa helposti myös monista eri kasvikunnan tuotteista, kuten vihreistä lehtivihanneksista, pähkinöistä ja pavuista.
Kaipiaisen mielestä suomalainen meijeriteollisuus on syy, miksi maitoa tuputetaan meille. Hän näkee suurena ongelmana myös sen, että valtion ravitsemusneuvottelukunta on maa- ja metsätalousministeriön alainen.
”Valtion ravitsemusneuvottelukunnan nettisivuillakin todetaan, että ravitsemuspolitiikka on osa maatalouspolitiikkaa. Neuvottelukunta kuuluisi maa- ja metsätalousministeriön sijaan loogisesti sosiaali- ja terveysministeriön alle.”
Maitokeskusteluissa unohtuu usein myös jodi, joka jää kalsiumin varjoon. Suomessa eläinten rehuun lisätään jodia, koska Suomen maaperässä sitä on niukasti. Sen vuoksi lehmänmaito on merkittävä jodin lähde jodioidun suolan lisäksi maidonjuojille. Vegaaneilla onkin hyvä olla jokin muu jodin lähde, kuten jodia sisältävät ravintolisät.
Rasvojen suhteen vegaani voi olla melko huoletta. Toisin kuin sekaruokavaliossa, vegaanit eivät yleensä saa liikaa kovaa rasvaa. Rasvoissa kannattaa kiinnittää huomio riittävään omega-3-sarjan rasvahappojen saantiin. Rypsiöljy on hyvä valinta päivittäiseen ruuanlaittoon. Kannattaa muistaa, että kookosrasva on lähes kokonaan tyydyttynyttä kovaa rasvaa.
Palkokasvien arvoa proteiininlähteenä ei ymmärretä
Virallisen ravintokolmion yläkerroksissa ovat vielä kala ja siipikarja, liha ja kananmuna. Nämä yhdistetään ensimmäisenä proteiiniin, mutta proteiinia saadakseen ei todellakaan tarvitse syödä eläimiä. Esimerkiksi linssit, herneet, tofu, täysjyvävilja, pähkinät ja siemenet ovat erinomaisia proteiinin lähteitä.
”Tutkimukset osoittavat kiistatta, että lihansyönnillä petaa itselleen elintasosairauksia ja lyhyemmän elämän.”
Palkokasveissa on runsaasti esimerkiksi folaattia ja kuitua, joiden saanti jää helposti vajaaksi sekaruokavaliossa. Suomalaisilla niiden saanti on keskimäärin alle suositellun.
”Miksei siis virallisissa suosituksissa suositella palkokasveja ensisijaisena proteiinin lähteenä, vaan kaikista epäeettisintä siipikarjan lihaa? Ravitsemussuosituksissa palkokasvit on kaiken lisäksi sijoitettu kasvisosioon, mikä osoittaa, ettei niiden arvoa lihan korvaajana ymmärretä tai haluta ymmärtää.”
Ainoa ravintoaine, mitä kasvikunnan tuotteissa ei ole lainkaan, on B12-vitamiini. Sen vuoksi jokaisen vegaanin on huolehdittava sen saannista itse.
Kalan syöntiä valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee rasvaisesta kalasta saatavan D-vitamiinin vuoksi, mutta vitamiinin pääasiallinen lähde on aurinko. Suomessa D-vitamiinia tarvitaan talvella lisänä ruokavaliosta riippumatta. Ravinnosta on vaikea saada tarpeeksi D-vitamiinia, koska sitä on kasvikunnassa vain joissain metsäsienissä sekä lisättynä margariineihin ja kasvimaitoihin.
Lue lisää vitamiineista ja ravintoaineista jutusta ”Hankalat ravintoaineet ja vitamiinit?” (linkki aukeaa samaan välilehteen).
Kuvitus: Sanni Airaksinen.
Tilaa Animalia-lehti
Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 3/2015. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).
