Jokaisella koiralla tulisi olla oikeus täysipainoiseen ja kivuttomaan elämään. Eläimelle kärsimystä ja perinnöllisiä sairauksia aiheuttava koiranjalostus katsotaan Suomen eläinsuojelulain vastaiseksi ja se tulisi lopettaa, todetaan tuoreessa selvityksessä.
Ruokavirasto, Luonnonvarakeskus ja maa- ja metsätalousministeriö ovat julkaisseet selvityksen, jossa kartoitettiin koirien perinnöllisiä sairauksia. Selvityksessä esitellään valvontakriteeristö, joka keskittyy koirien lyhytkalloisuudesta johtuviin ongelmiin. Mukana on kuitenkin myös laajemmin eri koiratyypeille sovellettavia kriteereitä.
Lyhytkalloisuus eli brakykefalia, tutummin lyttykuonoisuus, altistaa koiran usealle sen elämänlaatua heikentävälle, kärsimystä ja merkittävää haittaa aiheuttavalle perinnölliselle vialle ja sairaudelle. Lyhytkuonoisilla koirilla on muun muassa hengitysvaikeuksia sekä ongelmia hampaiden, lisääntymiskyvyn, silmien, ihon ja ruuansulatuskanavan terveydessä. Selvityksessä todetaankin, että liioitellun lyhyen kallon jalostaminen koiralle voidaan katsoa eläinsuojelulakimme vastaiseksi. Eläinsuojelulaissa on kielletty sellainen eläinjalostus, josta voi aiheutua eläimelle kärsimystä tai merkittävää haittaa sen terveydelle tai hyvinvoinnille.
Selvityksessä esitettyjen valvontakriteerien mukaan jalostuskoiralla ei saa olla lyhytkalloiseen rakenteeseen liittyviä vakavia, merkittäville hyvinvointihaitoille altistavia epämuodostumia tai liioitellusta lyhytkalloisuudesta johtuvia sairauksia ja oireita. Näiden seurauksena joissakin koiraroduissa tulee karsiutumaan suuri osa koirista pois jalostuksesta. Muutamassa rodussa ei ole enää mahdollista muokata kallon muotoa jalostuksen keinoin, koska niissä ei ole jäljellä normaaliin kallon kehitykseen tarvittavia geenimuotoja. Näille roduille ainoaksi jalostusmahdollisuudeksi jää risteytys terveiden koirarotujen kanssa.
Ehtoja tarkennettava asetuksessa
Monet vaikeista perinnöllisistä sairauksista kärsivät koirat ovat eläinlääkäreiden vakioasiakkaita. Selvityksessä ehdotetaankin hoitavalle eläinlääkärille velvollisuutta raportoida jalostukseen käytettävän eläimen hoitoa vaatineista tai elämänlaatua heikentävistä perinnöllisistä vioista ja sairauksista. Näin tieto koirien sairauksista ei jäisi pimentoon, ja viranomaisilla olisi paremmat mahdollisuudet valvoa eläinten jalostuskäyttöä.
Selvityksessä suositellaan lisäksi jalostuksen eettisen lautakunnan perustamista. Lautakunta toimisi puolueettomana asiantuntijaelimenä, joka avustaisi viranomaisia eläinjalostukseen liittyvissä kysymyksissä.
Tällä hetkellä Suomen eläinsuojelulaissa on kirjattu eläinten jalostuksesta varsin yleisluontoisesti. Selvityksessä todetaankin, että uuden eläinten hyvinvointilain yhteyteen tarvitaan jalostusta tarkentava asetus. Asetuksessa tulee säätää tarkemmin esimerkiksi siitä, mitkä ovat ne perinnölliset sairaudet ja viat, joita eläinlääkärien ilmoitusvelvollisuus koskee. Samoin asetuksessa tulee säätää niistä seikoista, jotka selkeästi sulkevat eläimen pois jalostuksesta. Asetus mahdollistaisi myös tehokkaamman viranomaisvalvonnan.
Aiemmin mm. eläinsuojelujärjestöt sekä Suomen Eläinlääkäriliitto ovat vaatineet perinnöllisistä sairauksista kärsivien koirien jalostukseen puuttumista.
Kuva: Patrick Hendry / Unsplash
Lähteet (muualla verkossa)
Luonnonvarakeskus 2.9.2020. Selvitys suitsisi koiranjalostusongelmia valvontakriteereillä ja eettisellä neuvottelukunnalla.
Suomen Eläinlääkäriliitto 22.5.2019. Uusi tutkimustieto todistaa kolmen koirarodun buldoggimaisuuden olevan yhden geenin aiheuttama vakava kehityshäiriö – on toimittava.
