Broilerien hyvinvointiongelmien takana on voimakas tarve jalostaa tuottoisampia lintuja. Broilerien maksimaaliseen lihasten kasvuun tähtäävä jalostus terveyden kustannuksella on epäeettistä.
Kanan jalostaminen broileriksi ei ole vähentänyt eläimen tarvetta toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Broilereilla ei ole mahdollisuutta tyydyttää synnynnäisiä käyttäytymistarpeitaan nykyisenkaltaisilla keskimäärin 40 000 linnun tiloilla. Esimerkikiksi orrella nukkuminen, kylpyjen ottaminen ja ruuan etsiminen sekä sen maasta nokkiminen ovat mahdottomia toimintoja kasvatushallissa. Tästä johtuen broilerit altistuvat stressille ja sairauksille.
Kasvatusolosuhteet vaikuttavat broilerien terveyteen. Broilereita hoidetaan hallitsemalla olosuhteita koneellisesti ja keräämällä kuolleet yksilöt pois. Eläimen arvo on pieni, joten sairaiden tai heikkojen yksilöiden hoitaminen ei ole kannattavaa. Ne lopetetaan.
Vaikka broilerikasvatuksessa jalostuksen haitat ja lintujen sosiaalisen käyttäytymisen tarpeen tärkeys ovat yleisesti tiedossa, ne jätetään huomioimatta.
Perimmäinen ongelma on jalostus, joka tähtää nopeaan lihasten kasvuun. Tästä koituu erilaisia terveydellisiä ongelmia. Broilereilla esiintyy yleisesti sydänpysähdyksiä. Lisäksi lintujen luut voivat olla huonossa kunnossa. Niillä voi olla kasvuhäiriöiden takia vaurioituneita raajoja, jolloin liikkuminen ja seisominen voivat aiheuttaa kipua ja hankaloittaa veden ja ruuan saamista.
Eläimen kokonaisvaltaista hyvinvointia tarkasteltaessa ei kuitenkaan riitä, että lintu on fyysisesti terve. Tuottajat tukeutuvat helposti siihen, ettei Suomessa käytetä broilereihin antibiootteja ja että ne ovat maailman terveimpiä. On otettava huomioon myös muita tekijöitä. Vaikka broilerikasvatuksessa jalostuksen haitat ja lintujen sosiaalisen käyttäytymisen tarpeen tärkeys ovat yleisesti tiedossa, ne jätetään huomioimatta.
Jokaisen eläinyksilön kokemuksella tulisi olla arvoa
Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa sairaaksi jalostettujen eläinten kasvattamisen. Animalian mielestä uuden eläinsuojelulain tulee saada tämä kehitys loppumaan. Nopeakasvuisten broilerihybridien rinnalla voidaan käyttää hitaammin kasvavia broilereita, jotka ovat keskimäärin terveempiä.
Uuden eläinsuojelulain tulee ottaa eläinten tarpeet paremmin huomioon. Eläinten hyvinvoinnin kannalta on oleellista, että ne pystyvät tyydyttämään synnynnäisiä käyttäytymistarpeitaan. Broilerien ruokintarutiineja voitaisiin esimerkiksi ohjata sellaiseksi, että niille riittäisi tekemistä ruuanhankinnan parissa. Lisäksi broilerikasvattamoihin on saatava nukkumapaikaksi orsia, ja lintujen on saatava mahdollisuus elää pienemmissä parvissa.
Vaikka paketissa on broilerihallin omistavan perheen kuva, tuotanto ei silti poikkea tehotuotannosta.
Kuluttajilla on valta siinä, mitä tuotetaan. Vaatimus halvemmasta lihasta on johtanut yksikkökokojen kasvuun ja yhä voimakkaampaan jalostukseen. Tuottajat myös pyrkivät harhaanjohtamaan kuluttajia eri keinoin.
Vaikka paketissa on broilerihallin omistavan perheen kuva, tuotanto ei silti poikkea tehotuotannosta. Broilerituotanto ei ole vähitellen kehittynyt pienistä perhetiloista, vaan tuotantoa on harjoitettu jo pitkään suurissa yksiköissä, jotka ovat järjestäytyneitä ja kilpailukykyisiä.
Broileri on yksilömäärältään Suomen runsaslukuisin tuotantoeläin. Broilerituotanto myös erottuu muusta kotieläintuotannosta, koska lintujen yksilöllinen hoitaminen on mahdotonta. Tästä syystä kanojen asemasta ja broilerintuotannon eettisistä ongelmista tulisi olla enemmän julkista keskustelua.
Kuva: Flickr / Otwarte Klatki CC BY 2.0.
