Yli 81 000 eläintä joutui eläinkokeisiin Suomessa vuonna 2022. Luku kuitenkin yli kaksinkertaistuu, kun mukaan lasketaan muutkin koe-eläinlaitoksissa kasvatetut eläimet.
Eläinkokeeksi määritellään vähintään neulanpiston verran kipua aiheuttava toimenpide. Varsinaisiin eläinkokeisiin joutuneiksi eläimiksi laskettiin viime vuonna yli 81 000 yksilöä. Näistä suurin osa oli hiiriä: yli 50 000 yksilöä. Toiseksi eniten kokeissa käytettiin kaloja, yli 14 000 yksilöä, ja kolmanneksi eniten rottia, lähes 9 000 yksilöä. Muita eläinkokeissa käytettyjä lajeja olivat muun muassa koirat, naudat, siat ja hamsterit.
Eläinten tutkimuskäyttö ei kuitenkaan rajoitu pelkkiin eläinkokeiksi määriteltyihin toimenpiteisiin, vaan joka vuosi runsas määrä eläimiä kasvatetaan koe-eläinlaitoksissa muuhun käyttöön. Tällaista on esimerkiksi geenimuunneltujen jyrsijäkantojen ylläpito, kudosnäytteitä varten kasvattaminen sekä varalle ja muuhun kasvatustoimintaan tarvittavat eläimet. Näitä eläimiä tapettiin viime vuonna yli 96 000 yksilöä, joista lähes 78 000 oli hiiriä, 15 000 kaloja ja 3 000 rottia. Kaikkiaan eläinkokeiden takia tapettiin siis noin 190 000 eläintä.
Lievää, kohtalaista vai vakavaa kärsimystä?
Eläinkokeet luokitellaan niiden aiheuttamaksi arvioidun kärsimyksen mukaan. Vakavuusluokan arviointiin vaikuttavat aina useat tekijät, kuten käytetty kivunlievitys, tehdyt toimenpiteet ja niiden lukumäärä, eläinten pito-olosuhteet ja eläinten lopetukselle asetetut kriteerit. Lievän luokan eläinkokeeksi voidaan esimerkiksi katsoa syöpätutkimus, jossa eläimen ihon alle pistetään syöpäkudosta, joka kehittää eläimelle kasvaimen, mutta eläimelle ei tehdä muita toimenpiteitä kuin lopetus. Vakavan luokan eläinkokeessa eläimet voivat esimerkiksi halvaantua tai niille voidaan tehdä isoja kirurgisia toimenpiteitä, jotka aiheuttavat vakavia oireita, kuten aivovamman tai sydämen toimintahäiriöitä.
Ei toipumista -luokitus tarkoittaa, että eläin on nukutettuna koko kokeen ajan ja se tapetaan kokeen päätteeksi. Tähän luokkaan meni 6,8 prosenttia eläinkokeista (7 prosenttia vuonna 2021). Lievä-luokituksen sai 53,5 prosenttia eläinkokeista (60 prosenttia vuonna 2021). Kohtalaista kärsimystä aiheutti 35,6 prosenttia eläinkokeista, mikä oli selkeä prosentuaalinen lisäys edelliseen vuoteen (28 prosenttia vuonna 2021). Vakavaa kärsimystä joutui kokemaan 4,1 prosenttia eläimistä (5 prosenttia vuonna 2021).
Eniten Suomessa tehdään eläinkokeita perustutkimuksen vuoksi, sillä 48 prosenttia kokeista luokiteltiin perustutkimukseksi (56 prosenttia vuonna 2021). Perustutkimus tarkoittaa yleisen tiedon lisäämistä ilman suoraa tavoitetta esimerkiksi lääkehoidon löytymisestä sairauteen. Toiseksi eniten eläinkokeita käytettiin soveltavassa tutkimuksessa (43 prosenttia). Soveltavassa tutkimuksessa tavoitellaan ratkaisujen, kuten lääkehoitojen, löytämistä. Lisäksi eläinkokeita tehdään jonkin verran muun muassa koulutuksen ja turvallisuustutkimusten takia.
Koe-eläinten käyttö väheni toisena vuonna peräkkäin
Eläinkokeissa ja muussa tutkimuskäytössä olleiden eläinten määrä väheni edellisestä vuodesta 17 prosenttia ja vuodesta 2020 peräti 43 prosenttia. Vuosi 2020 oli kuitenkin ennätysvuosi koe-eläinten käyttömäärissä osittain koronavirukseen liittyneen tutkimuksen lisääntymisen takia. Tätä ennen eläinten kokonaismäärä pyöri vuosia noin 250 000 yksilössä. Yhden vuoden piikistä huolimatta vaikuttaisi siis siltä, että koe-eläinmäärät Suomessa olisivat lievässä laskussa.
EU:n koe-eläindirektiivin lopulliseksi tavoitteeksi on kirjattu eläinkokeiden vähentäminen ja lopulta lopettaminen. Tavoitteen saavuttamiseksi ei kuitenkaan ole tehty sen enempää EU-tasoista kuin kansallistakaan suunnitelmaa. Suomen suunta koe-eläinten käyttömäärissä näyttää nyt oikealta, mutta sitova ja aikataulutettu suunnitelma tarvittaisiin lopullisen tavoitteen saavuttamiseksi.
Lue lisää (muualla verkossa)
Aluehallintovirasto. Vuoden 2022 tilastot koe-eläinten käytöstä.
Animalia. Eläinkokeet.
Kuva: iStock.com / filo
