Maa- ja metsätalousminiteriön metsästyslain muutosesitys hyväksyttiin eduskunnassa äänin 137–26. Lakiesitys oli seurausta EU:n uudesta vieraslajiasetuksesta. Lakimuutoksen myötä supikoiraa, minkkiä, pesukarhua, piisamia ja rämemajavaa saa metsästää ilman rajoituksia, vaikka tätä ei EU-asetus vaadi.
EU-asetus velvoittaa jäsenmaita säätelemään vieraslajeiksi määriteltyjen lajien kantoja ja estämään niiden leviämistä. Asetuksessa kuitenkin korostetaan, että toimenpiteiden kohteena olevien eläinten on säästyttävä kaikelta vältettävissä olevalta kivulta, tuskalta ja kärsimykseltä. Se ei vaadi vieraslajien pyyntirajoitusten poistoa.
Eduskunta kuitenkin äänesti kauden viimeisessä täysistunnossaan metsästyslain muuttamisen puolesta luvuin 137–26. Vain vihreiden ja vasemmistoliiton kaikki edustajat äänestivät esitystä vastaan. Perussuomalaisista viisi ja sosiaalidemokraateista yksi äänesti esitystä vastaan. Muut eduskuntapuolueet, eli keskusta, kokoomus, siniset, ruotsalainen kansanpuolue, kristillisdemokraatit, Liike Nyt ja Tähtiliike, äänestivät kaikki metsästyslain muuttamisen puolesta.
Lakimuutosehdotus ristiriidassa eläinsuojelulain kanssa
Lakimuutos tarkoittaa esimerkiksi sitä, että supikoiran, minkin, pesukarhun, piisamin ja rämemajavan saa jatkossa tappaa ilman metsästäjäntutkintoa ja esimerkiksi pentueellisen supikoiranaaraan saa tappaa, jolloin pesässä olevat poikaset kuolevat nääntymällä.
”Tämä aiheuttaa väistämättä huomattavia eläinsuojeluongelmia ja mittavaa kärsimystä eläimille. Nopeaa ja kivutonta lopetusta ei voi taata, jos eläinten pyydystämiseen ja tappamiseen ei vaadita edes metsästäjäntutkintoa. Eläinsuojelulaki säätää, ettei eläimille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Siten lakimuutoksen voi katsoa olevan ristiriidassa eläinsuojelulakimme ja myös EU-asetuksen kanssa”, sanoo Animalian eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila.
Supikoiran rajoittamatonta metsästystä perustellaan kannanhoidolla ja supikoiran aiheuttamien haittojen estämisellä. Tutkimusten mukaan supikoira ei kuitenkaan ole merkittävä uhka esimerkiksi riistalinnuille, vaan sen pääasiallista ravintoa Suomessa ovat pikkunisäkkäät, raadot, marjat ja hyönteiset.
Suomella poikkeuslupa kasvattaa supikoiraa turkistarhoilla
Euroopan unionin vieraslajiluettelon lajeja ei saa EU:n alueella kasvattaa, myydä tai markkinoida ja lajin päästäminen ympäristöön on kielletty. Suomi on kuitenkin neuvotellut supikoiran tarhaamiseen 30 vuoden poikkeusluvan. Suomessa runsaasti tarhattava minkki on myös Suomen vieraslajiluettelossa, mutta sen kasvatukseen ei ole tulossa rajoituksia.
Lisätietoa (muualla verkossa)
Äänestystulos eduskunnan kotisivulla.
Kuva: Leevi Kontula.
