Suomeen tuodaan vuosittain noin 50 miljoonaa kiloa soijaa. Suurin osa soijasta päätyy eläinten rehuihin, erityisesti broilerien, kanojen ja sikojen ruokintaan. Soijan kasvava kulutus kiihdyttää globaalia metsäkatoa.
Yksi suurimmista trooppisten metsien ja muiden arvokkaiden elinympäristöjen tuhoutumisen syistä on soijan tuotanto. Erityisesti Brasiliassa soijapeltoja varten raivataan jatkuvasti arvokkaita metsäalueita.
Soijan tuotanto kytkeytyy vahvasti globaaliin metsäkatoon. Metsäkato tarkoittaa maankäytön muutosta, jossa alueen alkuperäinen tai muuten luontainen elinympäristö raivataan maatalous- tai muuhun käyttöön. Se tarkoittaa myös muiden elinympäristöjen kuin metsien, esimerkiksi harvapuustoisten savannialueiden, raivaamista ihmisten käyttöön.
Soijan viljelypinta-ala maailmassa on kasvanut edelleen viimeisen vuosikymmenen aikana, jolloin kasvu oli 23 %. Soijan viljelyn laajentumiseen liittyvän metsäkadon syntymekanismit vaihtelevat alueittain, mutta yhteisenä taustatekijänä niissä on kasvanut soijan kysyntä.
Soijan alkuperä jää hämäräksi
WWF Suomi selvitti suomalaisessa eläintuotannossa käytettävän soijarehun alkuperää. Selvityksen tulos oli, että rehun alkuperästä ei aina ole varmennettua tietoa. Tilanne on tämä siitäkin huolimatta, vaikka yritys ostaisi ketjussaan kuluvan määrän verran vastuullisesti tuotetun soijan sertifikaattikrediittejä. Pelkästään krediittejä ostamalla soijan alkuperä jää helposti hämäräksi, sillä krediitit tarkoittavat vain osuuden ostoa – itse soija tulee tavanomaisilta maailmanmarkkinoilta. Krediittien avulla ei pystytä siis varmistumaan siitä, etteikö todellisuudessa yrityksen tuotannossa olisi käytetty soijaa, joka on peräisin vastikään metsästä pelloksi raivatuilta alueilta.
Ilman soijan alkuperän jäljittämistä eivät suomalaiset yritykset voi varmistua siitä, että soija on tuotettu vastuullisesti ja ilman riskiä metsäkadon lisäämisestä. Vasta alle kaksi prosenttia maailmassa tuotetusta soijasta on saanut vastuullisuussertifikaatin.
Soijaa tuodaan Eurooppaan ja Suomeen pääasiassa eläinten rehuksi – Suomessa arviolta 85 % soijasta päätyy eläintuotannon käyttöön. Suurin osa tästä soijasta käytetään broilereiden, munijakanojen ja sikojen ruokintaan. Suhteellisesti eniten soijaa on broilereiden rehussa. Lisäksi soijaa käytetään kasvatettavien kalojen rehuissa sekä lemmikkieläinten ruuissa. Vain pieni osa soijasta menee suoraan elintarvikekäyttöön kuluttajille.
EU:ssa tilanne on vastaava. Suurin osa, noin kolme neljäsosaa, kaikesta EU-alueelle tuotavasta soijasta käytetään eläinten rehuksi. Soijarehusta 29 prosenttia käytetään sikojen rehuissa, 22 prosenttia munijakanojen rehuissa ja 37 prosenttia broilereiden rehuissa.
Kasvissyönti pienentää metsäkadon riskiä
Lihansyönnin vähentäminen ja siirtyminen kasvissyöntiin vähentävät suoraan lihan kysyntää ja sitä kautta soijantuotannon lisäämisen tarvetta. Kasvisruualla on pienempi ympäristöjalanjälki ja sen avulla voi varmistaa, etteivät omat ruokailutottumukset edistä metsäkatoa tai muiden luonnonympäristöjen tuhoa Brasiliassa ja muissa maissa.
Kaikkeen soijankäyttöön liittyy riski metsäkadon lisäämisestä – myös siis elintarvikekäyttöön tarkoitettujen tofun, soijarouheen, soijajuomien ja muiden vastaavien tuotteiden tuotantoon. Riski on kuitenkin pienempi kuin eläintuotannon soijarehun kohdalla, koska elintarvikekäyttöön menevien soijatuotteiden alkuperä tiedetään varmemmin. Alkuperän selvittäminen onnistuu yleensä myös kuluttajalta, sillä useimmissa tuotteissa kerrotaan soijan alkuperämaa tai tiedon saa valmistajan nettisivulta. Suomessa myytävien soijatuotteiden valmistukseen käytetty soija tulee usein Euroopasta.
Lue lisää (muualla verkossa)
WWF Suomi 21.2.2022. Suomalainen broileri saattaa aiheuttaa metsäkatoa – WWF:n selvityksen mukaan rehusoijan alkuperä on usein tuntematon.
Finnwatch 2021. Soijaa Brasiliasta.
Kuva: Andrew Skowron
