Vastajulkaistussa tutkimuksessa suurennuslasin alle päätyivät neljän metsästysjärjestön verkkosivut. Väitöskirjatutkija Jenna Aarnio kertoi Animalialle tutkimuksesta ja vähän muustakin.
Turun yliopiston väitöskirjatutkija Jenna Aarnio ja dosentti Elisa Aaltola julkaisivat alkuvuodesta tutkimuksen, jonka kohteena olivat metsästysjärjestöjen verkkosivuilla esiintyvät kuvaukset eläimistä sekä kuvausten vaikutus eläinten moraaliseen tarkasteluun. Tutkimuksessa analysoitiin kahden suomalaisen ja kahden isobritannialaisen metsästysjärjestön verkkosivuja.
Metsästysjärjestöillä on vaikutusvaltaa
Eläimet ovat tuntoisia ja mielellisiä olentoja. Muun muassa tämä innoitti tutkijoita selvittämään, miten eläimistä puhutaan, kun toiminnan keskiössä on niiden tappaminen. Tämän lisäksi Aarnio kertoo tutkimuksen kummunneen myös halusta tarkastella vaikutusvaltaa, jota metsästysjärjestöillä suomalaisessa yhteiskunnassa on.
”Metsästysjärjestöillä on Suomessa valtaa esimerkiksi siihen, minkälaisia päätöksiä eläimiin liittyen tehdään ja miten eläimiä kohdellaan. Järjestöjen toiminta vaikuttaa myös yleiseen mielipiteeseen eläimistä”, Aarnio kertoo.
Ei siis ole yhdentekevää, minkälaista eläinkuvaa metsästysjärjestöt ylläpitävät.
Yhdeksi tutkimuksen taustatekijäksi Aarnio kertoo myös orastavan muutoksen eläimiin liittyvässä keskustelussa.
”Eläimiä koskevassa julkisessa keskustelussa on huomattavissa muutoksia. On alettu olla kiinnostuneita siitä, miten eläimiä kohdellaan.”
Mieletön eläinkuva oikeuttaa tappamaan
Tutkimuksen perusteella piirtyy esiin karu ja koruton otos metsästysjärjestöjen eläinkuvasta. Aarnion mukaan verkkosivuilla on järjestelmällisesti sivuutettu eläinten mielellisyys, tuntoisuus ja kognitiivinen kyvykkyys.
”Verkkosivuilla on todella vähän tietoa siitä, minkälaisia ovat ne eläimet, joita metsästetään. Eläimiä kuvaillaan biologisina olentoina ja keskitytään esimerkiksi kuvailemaan, miten metsästettyjen eläinten lihaa valmistetaan”, Aarnio kertoo tutkimuksen havainnoista.
Tuoreella tutkimuksella halutaan tuoda esiin ilmiö, jonka on aiemmissa tutkimuksissa havaittu helpottavan eläinten hyväksikäyttöä.
”Kyseessä oleva ilmiö on nimeltään dementalisaatio, jolla tarkoitetaan mielellisyyden vähättelyä tai sivuuttamista. Eläimet kuvataan biologisina, ei-mielellisinä olentoina, jolloin niiden hyväksikäyttö on helpompaa.”
Tutkijoiden mukaan tämä on metsästysjärjestöjen strateginen valinta.
”Jos kuvitellaan, että eläimellä ei ole mieltä tai että eläin ei kärsi, ei metsästykseen liittyviä eettisiä kysymyksiä pääse nousemaan.”
Työtä ja toivoa eläinten puolesta
Jenna Aarnio työskentelee väitöskirjatutkijana Turun yliopistossa filosofian oppiaineessa ja keskittyy erityisesti eläinetiikkaan. Väitöskirjassaan Aarnion katse on luonnonvaraisiin eläimiin liittyvissä eettisissä kysymyksissä.
”Väitöskirjatutkimuksessani olen kiinnostunut luonnonvaraisten eläinten kärsimyksestä ja luonnonvaraisten eläinten auttamiseen liittyvistä moraalisista velvollisuuksista. Onko ihmisen velvollisuus auttaa esimerkiksi niitä eläimiä, jotka kärsivät muista kuin ihmisen aiheuttamista syistä? Tällaisia syitä voivat olla muun muassa nälkä tai sairaudet.”
Aarnio toivoo vallitsevalta eläinpuheelta suunnanmuutosta.
”Ettei nähtäisi eläimiä vain välineinä ihmisen intresseille vaan itseisarvoisina olentoina, joilla on moraalinen arvo itsessään.”
Eläinten puolustaminen saattaa kenestä tahansa tuntua ajoittain toivottomalta. Silloin Aarnio kääntää katseensa samanmielisiin ihmisiin.
”Minulle toivoa luovat toiset ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita eläimiin liittyvistä kysymyksistä. Esimerkiksi muista alan tutkijoista sekä eläinjärjestöjen aktiiveista saa voimaa.”
Tilaa Animalia-lehti
Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 2/2024. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).
Kuva: IStock.com / FoxysGraphic
