Valtiolliset ruokasuositukset ohjaavat merkittävästi sitä, millaisiksi henkilökohtaiset ruokailutottumukset muotoutuvat. Ruokasuositusten mukaan rakennetaan lounaat ja päivälliset julkisissa instituutioissa, kuten kouluissa, päiväkodeissa ja sairaaloissa. Etenkin kouluruokailun vaikutus on Suomessa hyvin suuri: joukkoruokailu opettaa lapsille yhdeksän vuoden ajan, millaista on suositeltu arkiruoka.
IPCC:n koontiraporttien myötä on tullut selväksi, että globaaleja ilmastotavoitteita ei saavuteta, mikäli ruokailutottumuksemme eivät muutu. Tämä tarkoittaa yksiselitteisesti siirtymistä kasvispohjaiseen ruokavalioon ja lihan kulutuksen tuntuvaa vähentämistä.
Siksi onkin merkittävää, miten ruokasuosituksia on alettu rukata kiireellisesti ilmastoystävällisempään suuntaan. Pohjoismaisia ravitsemussuosituksia ollaan parasta aikaa uudistamassa, ja ensimmäistä kertaa suositukset ottavat huomioon myös ilmasto- ja ympäristönäkökohdat. Samoin Uuden-Seelannin terveysministeriö julkaisi vastikään raportin, jossa kansalaisia kehotettiin siirtymään kasvispohjaiseen tai kokonaan vegaaniseen ruokavalioon hiilijalanjäljen pienentämisen nimeen.
Ruokasuositukset heijastelevat laajempaa yhteiskunnallista muutosta, jossa lihan syömistä ei enää välttämättä nähdäkään luonnollisena ja itsestään selvänä valintana. Muiden eläinten lihan syönti koetaan toistaiseksi yhteiskunnassamme niin normaalina, että eläintuotteet on koodattu ”hyväksi” ja ”luonnolliseksi” ravinnoksi. Lihaa lautaselleen haluavan ei ole tarvinnut ajatella valintaansa, vaan valinta on tehty hänen puolestaan jo varhain, kotoa kouluun ja lounasruokaloista viiden tähden ravintoloihin. Sen sijaan kasvisvaihtoehtoja toivovan on pitänyt niitä sekä vaatia että aktiivisesti etsiä.
”Tarvitsemme ruokajärjestelmän, joka tuottaa terveellistä ruokaa kestävästi ja ilmastoystävällisesti. Näin ajatellen ruokapolitiikasta tulee mitä suurimmissa määrin hyvinvointipolitiikkaa”, toteavat valtioneuvoston julkaiseman RuokaMinimi-selvityksen tekijät. Monipuolinen selvitys jättää kuitenkin yhden tärkeän näkökulman mainitsematta.
On totta, että syömäämme ruokaan nivoutuu oma hyvinvointimme ja ympäristömme ja luonnon hyvinvointi. Ruokavalintamme vaikuttavat kuitenkin mitä keskeisimmin myös muiden eläinten hyvinvointiin.
Lihantuotannon päästöt, etenkin nautakarjan aiheuttamat metaanipäästöt, ovat mittava rasite ilmastolle. Tätä kautta lihanormi uhkaa sekä ihmiskunnan että muun eläinkunnan tulevaisuutta. Siksi lihanormin murtamisessa, jota muuttuvat ravitsemussuosituksetkin osaltaan edesauttavat, ei ole kyse valinnan vapauden rajoittamisesta, kuten usein argumentoidaan. Muuttuva, empaattisempi ruokajärjestelmä on mahdollisuus uuteen, koko elonkehän kannalta parempaan vaihtoehtoon.
Kuvat: Pexels & Unsplash.
Lähteet (muualla verkossa)
Yle: Ravitsemussuositukset kehottavat ensimmäistä kertaa syömään ilmastoystävällistä ruokaa: ”Lihaa kannattaa laittaa enemmänkin mausteeksi”
Yle: Ilmaston lämpeneminen hätyyttelee maa-alueilla jo 1,5 asteen rajaa – Suurraportti: Kasvava ihmiskunta tärvelee maata ja hotkii liikaa lihaa
Uutinen Uuden-Seelannin terveysministeriön kasvisruokavalioon kehottavasta raportista täällä (englanniksi).
Valtioneuvosto: RuokaMinimi-hankkeen loppuraportti (pdf).
