Valtioneuvoston RuokaMinimi-raportti: Ilmastotavoitteet edellyttävät lihankulutuksen merkittävää vähentämistä





Taija Rinne
viestintäpäällikkö
taija.rinne@animalia.fi


Juuri julkaistun RuokaMinimi-hankkeen loppuraportista käy ilmi, että ruokavalion ilmastovaikutusta voidaan vähentää 30–40 % ruokavaliota muuttamalla ja pitämällä huolta peltojen hiilivarastoista.

Suomi on muiden EU-maiden tapaan sitoutunut vähentämään EU:n ilmastopäästöjä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoteen 1990 verrattuna. Vuoteen 2050 mennessä päästöjen tulisi vähentyä 80–95 prosentilla. Pitkän aikavälin tavoite on hiilineutraali yhteiskunta.

Valtioneuvoston tilaama RuokaMinimi-hanke tutki ravitsemussuositusten mukaisen syömisen ja kuluttajan ruokahävikin vaikutusta ruokavalion ilmastovaikutukseen. Tulokset osoittavat, että ilmastohyötyjen saavuttamiseksi lihankulutuksen on vähennyttävä merkittävästi.

Ruokavalion ilmastovaikutukset vähenivät, kun lihan määrä ruokavaliossa pieneni. Liha puoleen -ruokavaliossa ilmastovaikutukset vähenivät 13 prosenttia, liha kolmasosaan -ruokavaliossa 19 prosenttia, kalaisassa ruokavaliossa 30 prosenttia ja vegaanisessa ruokavaliossa 37 prosenttia verrattuna nykyiseen ruokavalioon.

Maataloustuotannon arvo voidaan säilyttää myös kasvipohjaisella ruokavaliolla

Hankkeessa selvitettiin myös ruokavaliomuutoksen vaikutusta ruokateollisuuteen. Ilmastoystävällinen ruokavalio vaikuttaisi maa- ja elintarviketeollisuuteen voimakkaasti, mutta tuotannon arvo voisi selvityksen mukaan edelleen säilyä. Vaikka eläintuotannosta ei luovuttaisi kokonaan, kasviperäisten tuotteiden tuotantoon tarvitaan uusia investointeja ja arvoketjuja. Hallittu ruokavaliomuutos vaatii toimenpiteitä, jotka vaikuttavat läpi koko ruokajärjestelmän.

Julkisella ohjauksella, kuten maataloustuilla ja verotuksella, voidaan vaikuttaa elintarvikkeiden hintaan. Raportin mukaan näiden toimenpiteiden vaikutusta ilmastoon ja terveyteen on arvioitava tarkemmin. Maataloustuissa tämä tarkoittaisi muun muassa proteiinipitoisten ja muiden tuotantokasvien tuotannon monipuolistamista.

Kasvipohjaiseen ruokavalioon ja ruuantuotantoon siirtyminen edellyttäisi uusien tuotteiden kehittämistä muun muassa hernekasveista ja härkäpavuista. Tähän päästäisiin elintarvikeketjun yhteistyöllä ja palkokasviviljelyn ja -jalostuksen tutkimusta lisäämällä.

Ympäristökriteerit mukaan ravitsemussuosituksiin

RuokaMinimi-hankkeen loppuraportissa todetaan, että ympäristökriteerien vahvempi sitominen ravitsemussuosituksiin kehittäisi julkisia ruokapalveluja kestävämmäksi. Alalla on vahva halu edistää kestävää ruokavaliomuutosta, ja myös muut ruokajärjestelmän toimijat ovat samoilla linjoilla.

Pohjoismaisia ravitsemussuosituksia uudistetaan parhaillaan. Ylen uutisessa ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja Sebastian Hielm kertoo, että tällä kertaa suosituksissa tullaan ottamaan huomioon ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että jos suositukset otetaan käyttöön suurkeittiöissä, lihaa tulee olemaan jatkossa vähemmän tarjolla esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa. Virallisilla ravitsemussuosituksilla on suuri merkitys ihmisten ruokailuun. Valtion rahallinen tuki joukkoruokailulle edellyttää ruokasuositusten noudattamista.

Lähteet (muualla verkossa)

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:47:
Ruokavaliomuutoksen vaikutukset ja muutosta tukevat politiikkayhdistelmät – RuokaMinimi-hankkeen loppuraportti (pdf).
Yle 2019: Ravitsemussuositukset kehottavat ensimmäistä kertaa syömään ilmastoystävällistä ruokaa: ”Lihaa kannattaa laittaa enemmänkin mausteeksi”.

Kuva: Rawpixel.com / Pexels.






Julkaistu: elokuu 22, 2019