Luonnossa emakko rakentaa porsimispesän kasveista ja juurista. Sikataloudessa pääosa emakoista joutuu porsimaan kääntymisen estävässä häkissä vailla kunnollista pesänrakennusmahdollisuutta.
Sika on sorkkaeläimistä ainoa, joka rakentaa pesän poikasilleen. Jos emakko saa elää luonnollisissa oloissa, se rakentaa porsimispesän samalla tapaa kuin villisika, josta se on polveutunut.
Emakko vaeltaisi useita kilometrejä ennen porsimista löytääkseen sopivan pesäpaikan. Se rakentaisi pesän suojaisaan paikkaan lehdistä, ruohosta ja oksista.
Emakko viettää lähes puolet elämästään häkissä
Tehokkaassa lihantuotannossa emakko on ikään kuin porsasautomaatti, jonka tehtävänä on tuottaa mahdollisimman paljon porsaita. Porsivia emakoita pidetään Suomessa yleisimmin porsitushäkissä. Siinä emakko on omassa metalliputkien rajaamassa häkissään ja porsaat ovat häkin ulkopuolella karsinassa. Häkki estää eläimen kääntymisen ja antaa sille pituussuunnassa vain vähän liikkumatilaa. Porsaat pääsevät häkin putkien alta tai väleistä imemään maitoa.
Emakon elämää kuvaa lyhyt porsimisväli, joten se on tiineenä tai imettää lähes koko elämänsä. Se synnyttää vuodessa keskimäärin kaksi pahnuetta. Yksi tuotantokierros tiinehtymisestä porsaiden vierottamiseen kestää noin viisi kuukautta, mistä emakko joutuu olemaan häkissä noin yhdeksän viikkoa. Vuodessa emakko voi joutua viettämään häkissä yhteensä yli neljä kuukautta. Emakkoa voidaan pitää näin ollen häkissä lähes puolet vuodesta, kunnes se teurastetaan noin kahden vuoden iässä.
Emakoiden pitäminen vapaana myös alkutiineyden aikana yleistyy maailmalla
Tiineyden alkuvaihe on herkkää aikaa, ja eläimen liikkuminen halutaan usein estää tiineytyshäkin avulla. Emakkoa pidetään tiineytyshäkissä noin neljä viikkoa onnistuneen siemennyksen jälkeen, mistä se lainsäädännön mukaan siirretään joutilasosastolle ryhmäkarsinaan. Ryhmässä pitoaika on noin 80 päivää. Viikkoa ennen odotettua porsimista emakko siirretään porsitushäkkiin, jossa se on noin 4-5 viikkoa.
Hallitus on linjannut, että tiineytyshäkit kiellettäisiin uudessa laissa eläinten hyvinvoinnista. Siirtymäajaksi annettaisiin kuitenkin 15 vuotta, ja tiineytyshäkkiä saisi käyttää edelleen 8 vuorokauden ajan. Porsitushäkkejä ei kielletä.
Emakoita on kuitenkin mahdollista pitää vapaana myös alkutiineyden aikana ja samalla pitää yllä hyviä tuotantotuloksia. Tämän osoittavat esimerkit muista EU-maista. Tanska, Ruotsi ja Iso-Britannia ovat kieltäneet tiineytyshäkkien käytön. Hollannissa sallittu aika tiineytyshäkissä on huomattavasti lyhyempi kuin meillä.
Yksi Animalian päävaatimuksista uuteen eläinsuojelulakiin on se, että Suomessa kielletään emakkohäkit, eli porsitus- ja tiineytyshäkit, siirtymäajalla. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa porsitushäkin käyttö on sallittua vain enintään viikon ajan, muulloin kaikkien emakkohäkkien käyttö on kielletty.
Tanska ja Hollanti ovat suuria sianlihan tuottajamaita. Suomi on hakenut aiemmin näiltä mailta mallia sikojen kasvatukseen. Nyt se voisi ottaa niiltä mallia tuotantotapaan, joka huomioisi paremmin emakoiden hyvinvoinnin.
Häkin käyttöön liittyviä ongelmia
Tiineytys- ja porsitushäkit estävät emakon liikkumisen ja luontaisen käyttäytymisen. Ne aiheuttavat myös turhautumista ja stressiä. Emakko ei voi esimerkiksi säädellä lämpötilaansa paikkaa vaihtamalla. Häkkien käyttöön liittyy lisäksi terveysongelmia, kuten jalkavikoja. Ne estävät emakon kehonhoidon, luonnollisen emo-porsassuhteen kehittymisen sekä muun sosiaalisen kanssakäymisen. Häkissä pidetty emakko ei myöskään pysty luomaan kiinteitä sosiaalisia suhteita muiden emakoiden kanssa.
Luonnossa emakko pysyisi pesässä sekä sen lähettyvillä ja vieroittaisi porsaat vasta noin 12-17 viikon ikäisinä. Sikataloudessa emakolla ei usein ole mahdollisuutta poistua porsaiden luota. Sen annetaan imettää porsaita noin neljä-viisi viikkoa. Tämän jälkeen porsaat vierotetaan ja emakko pyritään saamaan uudelleen tiineeksi.
Asetuksen mukaan emakoille on annettava riittävästi pesänrakennusmateriaalia ennen porsimista. Käytännössä esimerkiksi olkien käytön estävät kuitenkin usein rakenteelliset seikat, kuten helposti tukkiutuva lannanpoistojärjestelmä. Siirtymäaika emakkohäkkien lattioiden osalta päättyy vasta vuonna 2028, joten tällä hetkellä pääosa emakoista joutuu porsimaan ilman kunnollista pesäntekomateriaalia. Ja vaikka pesänrakennusmateriaalia annettaisiinkin, on pesänrakentaminen vaikeaa ahtaassa porsitushäkissä.
Entä jos emakko porsisi ilman häkkiä?
Porsitushäkin käyttöä perustellaan sillä, että se suojaa porsaita emakon liikkeiltä. Häkki ei kuitenkaan estä emakkoa menemästä äkisti makuulle, jolloin nisiä tavoitteleva porsas voi litistyä emon alle.
Jalostuksessa tulisi kiinnittää huomiota siihen, miten hyviä emoja emakot ovat. Emakko, jolla on hyvät emo-ominaisuudet, varoo porsaita. Jos emakolla on tilaa liikkua, se varoittaa porsaita röhkimällä palatessaan pesään ja ajaa ne reunoille ennen kuin käy makuulle. Lisäksi emo varmistaa lattiaa tonkimalla, ettei sen alla ole porsaita.
Ilman häkkiä porsiminen sujuisi paremmin. Häkissä emo voi olla levoton, koska se ei pääse toteuttamaan tyydyttävästi pesäntekotarvettaan. Lisäksi jos emakon jalat ja lihakset olisivat paremmassa kunnossa, se pystyisi paremmin hallitsemaan liikkeitään ja varomaan porsaita.
Emakko voisi porsia ja imettää myös porsimiskarsinassa, joka tarjoaa emakolle hieman liikkumatilaa ja porsaille suojatun makuualueen. Tila yhdessä kuivikkeiden ja pesänrakennusmateriaalin kanssa antaa emolle mahdollisuuden rakentaa porsaita turvaavan pehmeän pesän ja tekisi muutenkin alustasta joustavan.
Tutkimuksien mukaan porsaiden kokonaiskuolleisuuden ei ole todettu lisääntyneen porsimiskarsinoissa silloin, kun karsinat ovat suunniteltu hyvin. Synnytyskin sujuu nopeammin vapaasti porsivilla emakoilla, mikä edesauttaa porsaiden selviämistä.
Lähteet (muualla verkossa)
Maa- ja metsätalousministeriö 2018: Hallituksen linjaukset eläinten hyvinvointilakiin (pdf).
Eläinten hyvinvointikeskus 2015: Tiineytyshäkeistä luopumisen tuotannolliset ja taloudelliset vaikutukset (pdf).
Eläinten hyvinvointikeskus 2013: Häkkiporsituksesta luopumisen tuotannolliset ja taloudelliset vaikutukset (pdf).
Nieminen, S-K. 2016. Esineiden manipuloiminen imevien porsaiden ja lihasikojen makuullemenokäyttäytymisen aikana (pdf).
Oliviero, C. 2010. Successful farrowing in sows (englanniksi, pdf).
Yun, J. 2105. Importance of maternal behaviour and circulating 11 oxytocin for successful lactation in sows. Effects of prepartum housing environment (englanniksi).
Lappalainen, E. 2012. Syötäväksi kasvatetut. Otavan Kirjapaino Oy.
