Suomeen ollaan saamassa uusi eläinlaki. Lakiuudistus on ollut käynnissä yli kymmenen vuotta, joten tuloksen voisi odottaa olevan huolella harkittu ja edistyksellinen. Vaan mihin Suomi sijoittuu tämän jälkeen muihin maihin verrattuna?
Euroopan komissio edistää parhaillaan lakia, joka kieltää tuotantoeläinten häkkikasvatuksen EU-alueella. Häkkikasvatuksen kielto tulee koskemaan vuosittain yli 300 miljoonaa kanaa, sikaa, vasikkaa, kania, ankkaa, hanhea ja muuta tuotantoeläintä. Lain on tarkoitus astua voimaan vuonna 2027.
EU:ssa tapahtuva edistys ei juurikaan näy Suomessa ehdotetussa eläinten hyvinvointilaissa. Uudet häkit ja parret kiellettäisiin emakoiden ja nautojen osalta, mutta vanhoja ei. Turkistarhaus ja kanojen virikehäkkikasvatus saavat jatkua entisellään.
Eläinjärjestöt tekivät vertailun eri EU-maiden häkeissä kasvatettavien eläinten määristä. Laskelman mukaan Suomessa häkkikasvatuksessa on 51 prosenttia tarkastelluista tuotantoeläimistä, kun esimerkiksi Ruotsissa osuus on enää 5 prosenttia. Luvuissa ei huomioitu turkiseläimiä.
Eri maiden lakeja vertaamalla tuleekin nopeasti selväksi, että Suomi on jäljessä paitsi EU:n yleisestä kehityksestä, myös naapurimaistaan.
Turkistarhaus
Uusi lakiluonnos ei puutu turkistarhaukseen mitenkään. Lakiin on kirjattu, että eläimellä tulee olla mahdollisuus muun muassa liikkumiseen ja ravinnon etsimiseen, joten lain voi katsoa olevan suuressa ristiriidassa turkistarhauksen kanssa.
Lukuisat muut maat ovat jo puuttuneet turkistarhaukseen. Naapurimaistamme Viro ja Norja ovat kieltäneet tarhauksen siirtymäajalla kokonaan. Ruotsissa tiukennetut vaatimukset ovat lakkauttaneet kettujen tarhaamisen. Tanskassa kettutarhaus on kielletty vuonna 2024 päättyvän siirtymäajan jälkeen, ja minkkien kasvatus on kielletty koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi vuoden 2022 loppuun asti.
Muita turkistarhauksen kieltäneitä maita ovat esimerkiksi Hollanti, Belgia, Iso-Britannia, Ranska, Itävalta, Italia, Serbia ja Slovenia.
Naudat
Jatkossa Suomessa tullaan kieltämään lihaksi kasvatettavien nautojen kasvattaminen parressa. Myös maidontuotannossa uusien parsinavetoiden rakentaminen tullaan kieltämään. Kielto ei kuitenkaan koske vanhoja parsinavetoita.
Uusien parsinavetoiden rakentaminen on kielletty Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Tanskassa ja Norjassa lehmien pito myös vanhoissa parsinavetoissa on kielletty siirtymäajalla.
Laki ei jatkossakaan takaa ulkoilua tai laidunnusta kaikille naudoille. Parsinavetoissa pidettävien lypsylehmien tulee uuden lain mukaan päästä 90 päivänä vuodesta ulkoilemaan, mutta pihattonavettojen lehmiä ulkoiluvaatimus ei koske. Pihattonavettojen investointitukien ehdoksi sen sijaan tulee ulkoilualueen rakentaminen, joten käytännössä ulkoilumahdollisuudet tulevat hitaasti parantumaan. Lihanaudoille ei ole tulossa vaatimuksia ulkoilusta.
Ruotsissa, Norjassa ja Sveitsissä laki vaatii, että kaikkien nautojen on päästävä ulkoilemaan.
Siat
Laki tulee kieltämään uusien porsitushäkkien rakentamisen sekä rajoittamaan tiineytyshäkkien käyttöä kahdeksaan vuorokauteen 12 vuoden siirtymäajalla. Vanhojen porsitushäkkien käyttöä saa kuitenkin jatkaa rajattomasti.
Ruotsi, Tanska, Norja ja Iso-Britannia ovat kieltäneet tiineytyshäkkien käytön kokonaan ja Hollanti ja Sveitsi rajanneet käyttöaikaa korkeintaan kymmeneen päivään. Porsitushäkit on kielletty Ruotsissa, Norjassa ja Sveitsissä.
Porsaiden kirurginen kastraatio on puhuttanut eurooppalaista sika-alaa vuosia. Jo vuonna 2018 sikateollisuus päätti, että kirurgisesta kastraatiosta tulee luopua. Tämä sitoumus kuitenkin unohdettiin vähin äänin.
Uudessa laissa porsaiden kirurgisen kastraation tulevaisuus on vielä auki. Ministeriö on ilmoittanut, että lakiin kirjataan vielä lausuntokierroksen jälkeen porsaiden kirurgisen kastraation kielto sekä säädetään asetustasolla tarkemmin kivunhoidosta. Sika-ala on selvästi noussut vastustamaan kieltoa, joten on hyvin mahdollista, että sen puolesta joudutaan vielä taistelemaan. Samoin kivunhoidon osalta on vielä töitä tehtävänä, jotta asetuksessa määriteltäisiin rauhoitus, puudutus sekä jälkikivun hoito kastraation yhteyteen.
Sekä Ruotsi, Norja, Tanska että Saksa vaativat puudutuksen käyttämistä porsaiden kirurgisessa kastraatiossa.
Kanat
Uusi laki ei kiellä munijakanojen virikehäkkikasvatusta. Teollisuus ja kuluttajat ovat Suomessa selvästi valveutuneempia kuin lainlaatijat, sillä häkkimunien kulutus on roimassa laskussa. Näyttää siis siltä, että markkinat tulevat ajamaan häkkituotannon alas jo lähivuosina. Onkin hämmentävää, ettei laissa varmisteta hallittua häkkituotannon lopettamista edes siirtymäajalla. Tällä hetkellä noin puolet Suomen munijakanoista elää vielä häkeissä.
Munijakanojen häkkikasvatus on kokonaan kiellettyä jo esimerkiksi Itävallassa ja Saksassa. Ruotsissa häkeissä kasvatetaan enää noin viisi prosenttia kanoista.
Jotta saadaan munivia kanoja, on haudottava munista tipuja. Kuoriutuvista tipuista noin puolet on kukkoja. Koska kukoille ei ole mitään käyttöä kananmunantuotannossa, tapetaan kukkotiput heti kuoriutumisen jälkeen. Suomessa uusi laki ei ole puuttumassa tähän käytäntöön, vaikka vaihtoehtoja jo olisi. Esimerkiksi Saksa ja Ranska ovat kieltäneet kukkotipujen tappamisen. Näissä maissa on otettu käyttöön menetelmiä, joilla kananmunan alkion sukupuoli voidaan tunnistaa jo varhaisessa vaiheessa, ja siten hautoa vain naaraspuoliset alkiot.
Eläinten itseisarvo
Suomen uudessa laissa puhutaan eläinten kunnioittamisesta. Eläinten itseisarvoa ei itse lakiluonnoksessa mainita, vaan se on piilotettu lain perusteluihin. Eläinten itseisarvo on kuitenkin tunnustettu jo useiden maiden lainsäädännössä, kuten Sveitsissä, Hollannissa ja Norjassa.
Tilaa Animalia-lehti
Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 1/2022. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).
Kuva: Daniel Dan / Pexels
