Taiteilijat tutkivat ihmisyyden ja ei-ihmisyyden rajanvetoa

Senni Puustinen

Kuvataiteilija Terike Haapojan ja kirjailija-dramaturgi Laura Gustafssonin  Gustafsson&Haapoja: Museum of Becoming -näyttelyn voi nähdä HAMissa.

Gustafsson&Haapoja sai alkunsa, kun taiteilijakaksikko tutustui toisiinsa vuonna 2012 ja sai idean kaikkien ei-inhimillisten eläinlajien historialle omistetusta museosta. Siitä lähtien taiteilijat ovat yhteisteoksissaan purkaneet ihmisen ja eläimen käsitteitä sekä niiden kytkeytymistä muun muassa rodullistamiseen ja seksismiin.

Parhaillaan HAMissa esillä oleva Museum of Becoming koostuu kolmesta teoksesta, joissa pohditaan ihmisen suhdetta toisiin lajeihin, ympäristöönsä ja omaan yhteisöönsä. Kesän kiireiden keskellä kaksikko vastasi yhteisesti toimittajalle sähköpostitse.

Mekanismit, jotka mahdollistavat hyväksikäytön ja kaltoinkohtelun

Installaatio Epäihmisyyden museo on ihmisen ja eläimen välisen eronteon historian kuvitteellinen museo. Teos oli ensimmäisen kerran esillä vuonna 2016 Helsingin Suvilahdessa.

”Alusta asti olemme kiinnittäneet huomiota siihen, miten muiden lajien hyväksikäytössä hyödynnetyt teknologiat ja esimerkiksi etäännyttävä kieli tulevat vastaan myös silloin, kun kontrolloidaan, riistetään tai tuhotaan toisia ihmisiä”, Laura Gustafsson ja Terike Haapoja kirjoittavat.

Epäihmisyyden museo tuo esiin, kuinka rajan piirtäminen ihmisyyden ja ei-ihmisyyden välille on mahdollistanut toisten lajien, luonnonvarojen sekä tiettyjen ihmisryhmien laajamittaisen hyväksikäytön.

”Meitä ovat kiinnostaneet ne mekanismit, jotka länsimaisessa kapitalistisessa kulttuurissa mahdollistavat ja oikeuttavat muiden lajien, mutta myös muiden ihmisten ja muun luomakunnan kaltoinkohtelua ja hyväksikäyttöä.”

Taiteilijoiden mukaan koko kulttuurimme perustuu sille, että on olemassa resursseiksi alistettavia olentoja, joista olentojen vähemmistö hyötyy.

”Vaadittaisiin massiivista ideologista suunnanmuutosta, jotta tasa-arvoisempi yhteiselo muun elollisen kanssa onnistuisi. Tähän tarvitaan uusia käytänteitä, mutta paljon voidaan varmasti oppia myös muista ihmiskulttuureista, esimerkiksi eri alkuperäiskansojen maailmankatsomuksista.”

Muutos on välttämätöntä

Gustafsson ja Haapoja toivovat, että lähitulevaisuudessa olisi nähtävissä jonkinlainen muutos siinä, miten suhtaudumme eläinten hyödyntämiseen.

”Toisaalta vieläkään ei tunnu olevan suuren yleisön keskuudessa konsensusta siitä, että eläinteollisuus aiheuttaa merkittäviä terveysvaaroja ihmisille. Halu puolustaa nykyistä systeemiä ja olla näkemättä sen ongelmia on suuri. Eläintuotantoa puolustetaan yleensä tunnepitoisin argumentein, järkisyythän puhuvat sitä vastaan. Tämä tekee muutoksesta erittäin vaikean.”

Becoming-videoteoksessa (2020) joukko ajattelijoita, aktivisteja ja taiteilijoita pohtii, miten maailmassa tulisi elää ihmisenä: mitä ihmisyyden puolia tulisi vaalia ja kasvattaa. Taiteilijat kertovat, että monet haastateltavat puhuivat empatiasta, kuuntelemisesta ja sietämisestä.

 ”Nämä kaikki liittyvät siihen, että pystyy panemaan syrjään oman egonsa ja ottamaan vastaan sen, että on aivan toisenlaisia tapoja kokea maailma. Tulee olemaan hyvin epämukavaa luopua etuoikeuksistaan ihmisenä ja ennen kaikkea valkoisena hyvinvoivana norminmukaisena ihmisenä. Mutta tämä on välttämätöntä, sillä maailma, joka rakentuu pienen eliitin yltäkylläisyyteen ja turvaan kaikkien muiden kustannuksella, on kestämättömällä perustalla.”

Eläineettisyys arjessa

Vaikka toisin voisi luulla, Gustafsson ja Haapoja eivät koe omaa taidettaan erityisesti kantaaottavana.

”Nähdäksemme kaikki taide ottaa aina kantaa, nykymenon passiivinen myötäily vasta kannanotolta tuntuisikin. Taiteen tekeminen ei myöskään ole muusta elämästä irrallinen saareke, joten olisi kummallista, jos oma ajattelu ei ulottuisi sillekin alueelle.”

Eläinoikeusajattelu on vahvasti läsnä taiteilijoiden jokapäiväisessä elämässä. Laura Gustafsson on ollut vegaani 15-vuotiaasta asti.

”Kasvatan oman, otto- ja parhaani mukaan vieraatkin lapset eläineettiseen elämään, aikuisten kasvattaminen on haastavampaa. Olen myös mahdollisuuksien mukaan pyrkinyt osallistumaan eläinten turvakoti Saparomäen toimintaan”, Gustafsson kertoo.

Myös Terike Haapoja kertoo identifioituvansa vahvasti vegaaniksi.

”Lipsun kyllä joskus käytännössä. Uskon kuitenkin rakenteelliseen muutokseen ja tapakulttuurin ja lakien muuttamiseen niin, että vegaaniudesta tulee kaikille luonnollinen elämäntapa”, Haapoja sanoo.

Laura Gustafsson ja Terike Haapoja

Laura Gustafsson (s. 1983), helsinkiläinen kirjailija ja dramaturgi. Julkaissut neljä romaania, joista Huorasatu (2011) oli Finlandia-palkintoehdokkaana.

Terike Haapoja (s.1974), New Yorkissa toimiva kuvataiteilija. Toimii myös kirjoittajana ja luennoitsijana.

Gustafsson&Haapoja: Museum of Becoming on avoinna Helsingin taidemuseo HAMissa 17.1.2021 asti.

Tilaa Animalia-lehti

Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 3/2020. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta.

Kerro kaverillesi:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on whatsapp
WhatsApp
Share on email
Email
Share on telegram
Telegram
Jaa artikkeli

Lisää aiheesta: