Terveellisyys ja ympäristöystävällisyys kulkevat usein käsi kädessä, osoittaa tuore tutkimus





Emmi Pääkkönen
kehittämisasiantuntija
emmi.paakkonen@animalia.fi


Ruoka, joka tukee terveyttä, on useimmiten myös ympäristöystävällisintä. Tähän johtopäätökseen tulivat Oxfordin yliopiston tutkijat, jotka vertailivat yleisimpien ruoka-aineiden vaikutuksia ilmastoon ja hyvinvointiin.

Tutkimuksessa arvioitiin viidentoista eurooppalaiseen ruokavalioon tyypillisesti kuuluvan ruoka-aineen terveys- ja ympäristövaikutuksia. Hedelmät, vihannekset, palkokasvit ja täysjyväviljat saivat parhaat arvosanat niin ihmisten hyvinvoinnin kuin ilmaston ja vesistöjen suojelun näkökulmasta. Samanaikaisesti punaisen lihan ja prosessoitujen lihavalmisteiden syönti on tuhoisaa sekä ihmisten terveydelle että muulle luonnolle.

Tulos ei ole sinänsä uusi tai yllättävä, mutta tutkimusryhmä toivoo, että lisääntyvä todistusaineisto ruoan vaikutuksista johtaa parempiin valintoihin niin yksilöiden kuin yhteisöjenkin tasolla. Oxfordin yliopiston ruokatutkimus on kattavin aiheesta tähän mennessä laadittu analyysi ja ensimmäinen, jossa huomioitiin rinnakkain sekä terveys- että ilmastonäkökulmat.

Lisääntyvä tutkimustieto osoittaa kasvisruoan kestävyyden

Tutkimusjohtaja Michael Clark Oxfordin yliopistosta uskoo löydösten lievittävän ruokavalintoihin liittyvää hämmennystä ja vahvistavan entisestään sitä, mitä jo tiedämme ruokavalintojen syvistä ja moniulotteisista vaikutuksista:

”Nykyinen tapamme kuluttaa ruokaa on yhteiskunnallinen uhka, joka johtaa kroonisiin sairauksiin ja ilmaston, vesistöjen ja ekosysteemien rapautumiseen. Alkaa olla hyvin selvää, että kasvipohjainen ruokavalio on kaikin puolin lihaan pohjautuvaa ruokavaliota kestävämpi.”

Tutkimuksessa ei otettu erikseen huomioon eläinten hyvinvointia, joka myös on nykyisessä ruokajärjestelmässä huonolla tolalla. Jo tuotannossa käytettävien eläinten määrä antaa osviittaa siitä, että kyse on ylipaisuneesta järjestelmästä. Yksin Suomessa teurastetaan yli 79 miljoonaa eläintä joka vuosi, ja suomalainen syö keskimäärin 80 kiloa lihaa joka vuosi. Määrä on kaksinkertaistunut sitten 1960-luvun. Nykyisin maailman kaikista nisäkkäistä 60 % on ruoantuotannossa käytettävää karjaa.

Minkä tahansa lihan korvaaminen kasvipohjaisella ruoalla on aina vaikuttava teko.

Aivan jokaisen analysoidun ruoka-aineen kohdalla terveys- ja ympäristövaikutusten välinen kytkös ei pitänyt. Esimerkiksi kalaa pidetään yleisesti terveellisenä vaihtoehtona, mutta teollinen kalastus aiheuttaa raskaitakin ympäristöhaittoja. Eläinoikeusnäkökulmasta kalojen teollinen käsittely niin kalastus- kuin tuotanto-olosuhteissa on myös eettisesti arveluttavaa.

Tutkimuksen johtopäätöksiä ovat kritisoineet karjataloustuottajat. Heidän mukaansa ainoastaan laajamittaisesti tehotuotettu liha voi olla ympäristölle haitallista. Clark kuitenkin muistuttaa, että minkä tahansa lihan korvaaminen kasvipohjaisella ruoalla on aina vaikuttava teko.

”Sillä, missä ruoka tuotetaan, on toki vaikutus sen hiilijalanjälkeen, mutta merkittävin tekijä on aina itse ruoka-aineen valinta”, tutkimusjohtaja korostaa.

Lähteet (muualla verkossa)

The Guardian 2019: Healthy diet means a healthy planet, study shows (englanniksi).

Clark, M.A., Springmann, M., Hill, J. & Tilman, D. 2019. Multiple health and environmental impacts of foods (englanniksi).






Julkaistu: marraskuu 13, 2019