Jos turkistarhaus kielletään EU-maissa, eikö se siirry Kiinaan, jossa eläimillä on vielä huonommat olot? Tämä on hyvin yleinen kysymys turkistarhauksen kieltämisestä käydyissä keskusteluissa.
The Guardian -lehdessä kirjoitettiin 1.3.2023 Kiinan turkistarhauksesta. “Nyt on huono hetki aloittaa turkisbisnes”, sanoi artikkelissa haastateltu Hebein provinssissa Pohjois-Kiinassa asuva maataloustyöntekijä. Yli 30 vuotta kettuja kasvattanut työntekijä kertoi lopettaneensa tarhauksen toimittuaan tappiolla useita vuosia peräkkäin.
Fifurin mukaan Suomi on suurin sertifioitujen ketunnahkojen tuottaja, mutta Kiinan kettutuotanto on määrällisesti maailman suurinta. Silti Suningin piirikunnassa, turkisten pääkaupungissa, turkisalalla vaikuttaa hiljaiselta. Koko teollisuuden ketju – raakaturkis- ja vaatetuotanto – on vaikeuksissa.
Iso osa turkisalan yrityksistä on lopettanut
Economic Dailyn mukaan yli 4 000 turkisalan yritystä poisti liiketoimintalupansa vuosittain vuosina 2017–2019, ja arviolta 52 prosenttia oli lopettanut toimintansa vuoden 2022 tammikuusta alkaen.
Kiinalaiset eläinsuojelijat sanovat, että alaa ovat koetelleet kasvava tietoisuus eläinrääkkäyksestä ja muiden materiaalien, kuten hampun ja farkkukankaiden, käytön lisääntyminen. He ovat kuitenkin aikaisemmin todenneet, että osa kiinalaisista kuluttajista haluaa ostaa turkista niin kauan kuin turkiksia näkyy eurooppalaisissa muotilehdissä ja länsimaisissa muotinäytöksissä. Esimerkillämme on siis merkitystä sekä hyvässä että pahassa.
Animalia kertoi jo vuosia sitten, miten suomalainen turkisala on itse ollut aktiivinen Kiinassa. Suomalainen turkishuutokauppayhtiö Saga Furs on hakenut kasvua ruokkimalla turkisten kysyntää Kiinan markkinoilla. Suomalaiset pitivät ensimmäisen turkismuotinäytöksen maassa vuonna 1986 ja ala on aktiivisesti vienyt maahan siitoseläimiä sekä jalostusosaamista. Suomalaiset tarhaajat ovat opastaneet kiinalaisia kollegoitaan muun muassa keinosiemennystekniikoissa.
Suomella ja Kiinalla on sellainenkin yhteys, että supikoiraa tarhaavat merkittävissä määrin enää nämä kaksi maata. Supikoira on EU:ssa määritelty haitalliseksi vieraslajiksi, jonka kasvatus on kielletty. Suomi sai kuitenkin ainoana maana tähän 30 vuoden poikkeuksen.
Turkisala haaveilee koronanjälkeisestä noususta
Kiinan turkisalalla haaveillaan uudesta noususta aivan kuten Suomessakin. Eläinten puolesta kampanjoivat aktivistit ovat tyrmistyneitä näistä tulevaisuudennäkymistä ja ovat kehottaneet muun muassa Iso-Britanniaa lopettamaan turkisten tuonnin. Iso-Britannia kielsi turkistarhauksen vuonna 2003, mutta kielto ei sisällä tuonnin kieltoa.
Suomessa viimeisin turkishuutokauppa pidettiin 7.3.–15.3.2023. Huutokauppaan osallistui parisataa ostajaa. Myynti suuntautui pääasiassa Saga Fursin päämarkkina-alueelle Kiinaan. Keskimääräinen hintataso jäi alle tuotantokustannusten sekä minkeissä että ketuissa, vaikka myyntiprosentit olivatkin korkeita. Saga Fursin tiedotteessa todetaankin, että yhtiön toimitusjohtaja Markus Gotthardtin mukaan hintataso ei ole tarhaajille riittävä taloudellisesti vaikeiden pandemiavuosien jälkeen.
Lue lisää (muualla verkossa)
The Guardian 1.3.2023. ‘We keep pets and eat livestock, why not this?’: China’s defiant fur farmers
Animalia-media 22.4.2020. Kiinalaisen ja suomalaisen turkisalan katkeransuloinen liitto.
Saga Fursin maaliskuun huutokaupan raportit ja pörssitiedotteet
Kuva: Andrew Skowron / We Animals Media
