Turkisalalla ei mene hyvin.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on kertonut kutsuneensa koolle pyöreän pöydän pohtimaan tukitoimia turkistuottajien ahdinkoon.
Turkisalan trendi on kuitenkin laskusuuntainen. Pitkällä tähtäimellä alan tekohengityksestä ei ole hyötyä – paras tapa tukea sitä olisi ajaa tuotanto alas hallitusti. Valtio voisi tukea tuotannosta luopumista esimerkiksi erilaisin eläkeratkaisuin sekä vaihtoehtoisten työllistymismahdollisuuksien ja uudelleenkouluttautumisen kautta.
Valtio on aiemminkin tukenut eri alueita ja toimialoja muun muassa laajojen irtisanomisten yhteydessä. Vuosina 2012–2015 Oulussa irtisanottiin 3 750 ICT-alan työntekijää ja Oulun seutukunta nimettiin ”äkillisen rakennemuutoksen alueeksi”. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi tuolloin laajamittaista rahoitusta alan rakennemuutoksen hoitoon. Tukea annettiin koulutushankkeisiin, palkkatukeen, starttirahaan sekä yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin.
Muutos turkisalalla on vääjäämätön. Joko turkistarhaus kielletään myös Suomessa tai se hiipuu nykyisten trendien edetessä.
Maa toisensa jälkeen on kieltänyt turkistarhauksen, eivätkä muodin toimijat enää halua käyttää turkista materiaalina. Tulevaisuudessa yhä useampaan paikkaan asetetaan turkistuotteiden myynti- ja tuontikieltoja. Turkisalan päämarkkina-alueella Kiinassa kuluttajat seuraavat tarkasti Euroopan trendejä, myös turkittomuuteen siirtymisessä.
Tutkimusten mukaan vain 15 % suomalaisista hyväksyy nykymuotoisen turkistarhauksen. 74 % suomalaisista haluaa joko kieltää turkistarhauksen tai hyväksyy tarhauksen vain, mikäli eläimille tarjotaan huomattavasti enemmän tilaa ja mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä. Eläinten hyvinvoinnin kannalta merkittävät parannukset lainsäädäntöön johtaisivat turkistarhauksen loppumiseen.
Turkistilojen määrä laskee jatkuvasti. Vuonna 1985 Suomen Turkiseläinten Kasvattajain liiton jäsentiloja oli reilusti yli 5 000, nyt niitä on alle 700. Alkutuotanto ja välillinen työllistävyys huomioiden elinkeino työllisti vuonna 2018 alle 4 700 henkilötyövuotta. Turkisalaa leimaa turkistuottajien eläköityminen ja tuotannosta luopuminen ikärakenteen vuoksi. Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton vuoden 2016 tilastojen mukaan 63,2 % jäsentarhaajista on yli 50-vuotiaita ja tarhaajien keski-ikä on 52 vuotta.
Valtiolta löytyy tukimekanismeja, joiden puitteissa turkistuotannon lopettamista voidaan tukea, vaikkei sitä elinkeinona olisikaan kielletty. Pyöreän pöydän keskusteluun tulisikin kutsua mukaan elinkeinoministeri Mika Lintilä pohtimaan sitä, miten turkistuottajia voitaisiin tukea tuotannosta luopumisessa. Turkistuotannon hallittu alasajo olisi niin eläinten kannalta kuin sosiaalisestikin kestävin ratkaisu.
Kuva: Linnea Sandbakk / Unsplash
Lähteet (muualla verkossa)
Maaseudun tulevaisuus 22.2.2020. Ministeri nostaa turkikset pyöreälle pöydälle – ”Puheena turkisalan ajankohtaiset asiat”
Animalian tiedote 29.11.2019. Taloustutkimus: Jo 74 prosenttia suomalaisista vastustaa nykymuotoista turkistarhausta – valtaosa ei hyväksy eläinten tappamista turkkien vuoksi
Turkistarhaus Suomessa – Nykytila, ongelmat ja tulevaisuus (pdf)
