Saga Fursin syyskuun huutokaupassa turkiksia myytiin polkuhinnoin. Lisäksi 90 % minkinnahoista tuli ulkomailta, joten niiden myyntituotot eivät hyödytä suomalaista tarhaajaa.
Saga Fursin syyskuun huutokaupassa välitysmyynnin arvo jäi 91 miljoonaan euroon, kun se samaan aikaan viime vuonna oli 123 miljoonaa euroa. Kesäkuun 2023 huutokaupassa välitysmyynti oli 111 miljoonaa euroa. Hintataso on niin matala, että se on tuottajalle kannattamaton. Suurin osa myynnistä oli heikkolaatuisempia nahkoja, mikä pudotti keskihintoja.
Huutokaupassa myynnissä olleista ketun- ja supikoirannahoista myytiin 85 prosenttia ja minkinnahoista 90 prosenttia. Kesäkuun huutokauppaa korkeampi myyntiprosentti selittyy sillä, että varastoon kertyneitä vanhoja nahkoja myydään polkuhintaan, jotta ne saataisiin eteenpäin.
Turkisala on paininut talousongelmien kanssa pitkään, ja koronapandemia sekä Venäjän hyökkäyssota vaikeuttivat kauppaa entisestään. Tämän seurauksena Saga Fursin varastot ovat täyttyneet myymättömistä, vanhoista nahoista. Jotta nahat saataisiin liikkumaan, myydään niitä tappiolla. Kauden päättymisen jälkeen Saga Fursilla on varastossa edelleen noin 9 miljoonaa minkin- ja 780 000 ketunnahkaa.
Ketunnahkojen keskihinta huutokaupassa oli 38 euroa. Yhden ketunnahan tuotantokustannus on noin 80–85 euroa, joten tuottajan tulisi saada vähintään 50 euroa enemmän kettua kohden, jotta tuotantokustannukset saataisiin katettua.
Myydyistä minkinnahoista alle 10 % olivat kotimaisia, eli suurin osa minkinnahkojen myyntituloista ei hyödytä suomalaista tarhaajaa. Myytävät minkinnahat tulivat pääosin Puolasta, Liettuasta, Kreikasta ja Espanjasta.
Turkistarhauksen kielto julkisessa keskustelussa
Turkishuutokaupan matala hintataso korostaa turkisalan kannattamattomuutta ja turkisyrittäjien heikkoa taloudellista tilannetta. Osa tarhaajista on Ylen ja Vasabladetin mukaan kokoontunut keskustelemaan tarhauksen kieltoon varautumiseksi.
Tällä hetkellä turkistarhauksen alasajo on pinnalla julkisessa keskustelussa erityisesti lintuinfluenssan takia. Turkistarhauksen laillisuuden kannattamista perustellaan muun muassa elinkeino- ja talousargumenteilla. Tosiasiassa nahkojen myyntituloilla tuottaja ei saa katettua edes tuotantokustannuksiaan eikä turkisalalla ole merkittävää vaikutusta Suomen kansantalouteen. Lisätietoja turkisalan talous- ja työllisyysvaikutuksista löydät Animalian selvityksestä kestävästä siirtymästä turkistarhattomaan Suomeen osoitteesta animalia.fi/exit (linkki aukeaa uuteen välilehteen).
Perustuslakivaliokunta on linjannut vuonna 2013 turkistarhauksen kieltoa koskevan kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä, että elinkeinovapaus ei estä turkistarhauksen kieltämistä, mikäli eduskunnan enemmistö pitää sitä luonteeltaan epäeettisenä toimintana ja ehdotus muutoin täyttää perustuslain vaatimukset.
Lähteet (muualla verkossa)
Saga Furs. Saga Fursin syyskuun huutokaupan raportit ja pörssitiedotteet.
Maaseudun tulevaisuus. Saga Fursin syyskuun huutokauppa päättyi – välitysmyynnin arvo oli 91 miljoonaa euroa.
Maaseudun tulevaisuus. Turkishuutokauppa on käynnissä Vantaalla: ”Hintakehitys vahvistumassa, valtaosa ostajista Kiinasta”.
Animalia. Raportti turkistarhauksen nykytilasta ja tulevaisuuden vaihtoehdoista (pdf-dokumentti).
Kuva: Annu Piensoho.
