Turkistarhausta puolustetaan usein sillä, että ala on täysin markkinaehtoinen. Esimerkiksi eduskunnan käsitellessä kansalaisaloitetta turkistarhauksen kieltämisestä vuonna 2013 peräti kolme kansanedustajaa muisti mainita, että tarhaus ”ei saa julkista tukea”. Myös Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto STKL muistuttaa, että ”turkiselinkeino ei saa maatalouden tuotantotukia”.
Teknisesti liiton väite pitää paikkansa. Tarhaukseen ei voi hakea tuotantotukea, mutta tukea kylläkin saa rakentamisinvestointeihin: varjotaloihin, eristämättömiin eläinhalleihin, käsittelytiloihin, lantaloihin ja tuotantovarastoihin sekä tarhan ympäröimiseen aidalla. Turkistarhoille voidaan myöntää myös energiantuotantotukea sekä ympäristönsuojeluun ja eläinten hyvinvointiin liittyvää tukea. Aika monia erinäisiä tukiperusteita siis.
Kun tarhauksen tukia alkaa tutkia tarkemmin, niitä löytyykin koko liuta, mutta etsiessä saa nähdä vaivaa. Tuet hautautuvat eri rekistereihin, sellaisiin kuin EU:n rakennerahastotietopalvelu ja Ruokaviraston maataloustukitietokanta. Tarhauksen tukia joutuu etsimään eri hakusanoilla, koska suoraan tarhauksen tukia koskevaa kokoavaa tietokantaa ei ole olemassa.
Animalia tutustui tietokantoihin viime vuosina turkisalalle myönnetyistä tuista. Tulokset eivät ole tarkkoja, koska kaikkia tilojen saamia tukia on vaikea löytää rekistereistä.
Tukea EU:lta moneen eri lähtöön
On saivartelua sanoa, että turkistarhaus ei saa maataloustukia, kun sille myönnetään investointitukea maataloustukivaroista. Vuonna 2019 maataloustukea turkisyrittäjille myönnettiin yhteensä noin 500 000 euroa. Suurimmat turkisyritysten saamat summat olivat noin 20 000 euron luokkaa. Turkiseläinten kasvattajaliitto STKL sai potista lisäksi 141 434,54 euroa hanketukea.
Näiden tukien lisäksi turkistuotantoa tuetaan myös välillisesti EU-rahoista. EU:n rakennerahasto on osallistunut vuosina 2014–2020 yhteensä ainakin noin miljoonan euron turkisalaa koskevaan tukipottiin, kun mukaan lasketaan hankkeiden saama muu julkinen tuki. Näistä rahoista suurin osa muuttuu alan hyödyksi kahden reitin kautta, toisaalta Centria-ammattikorkeakoulun ja toisaalta Luonnonvarakeskuksen kautta.
Luonnonvarakeskuksen 700 000 euron tukisumma koskee tarhojen päästöjen vähentämistä ja lannan arvon kohottamista. Hakemuksessa määritellään selkeästi, että ”[t]urkistarhoilla syntyvän lannan tuotteistamisella sektorille saadaan aikaan iso muutos, mikä edesauttaa tarhauksen jatkuvuutta. Koko toimialan hyväksyttävyys paranee, kun haittoja poistetaan ja hyödyt tuodaan julkisuuteen.”
Samoin Centria-ammattikorkeakoulu määrittelee noin 200 000 euroa tukirahaa saaneen turkisten markkinointia ja tuotekehitystä koskevan hankkeensa hyödynsaajiksi turkistarhaajat: ”Hanke palvelee koko toimialaa, erityisesti alueen sinikettutarhaajia ja lähentää heitä sekä suunnittelijoita ja valmistajia toisiinsa.”
Lisäksi rakennerahaston varoista on tuettu kolmea turkisalan arvoketjussa toimivaa yritystä tuote- ja liiketoimintakehittämisessä noin 150 000 eurolla yhteensä.
Kotimaiset tuet kaiken päälle
EU-tukien lisäksi valtio myöntää tarhaajille myös lomitustukea ja lainantakauksia. Vuonna 2019 lainantakauksia myönnettiin 150 turkistarhalle eli noin neljännekselle Suomen tarhoista. Lomitustuki on turkiskasvattajien liiton mukaan noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa.
Yhteenlasketuksi tukipotiksi alalle muodostuu siis ainakin noin 2 miljoonaa euroa vuodessa, jonka päälle tulevat lainantakaukset, jotka voivat maksaa valtiolle miljoonia tullessaan maksettaviksi. Tämän päälle tulee vielä EU:n rakennerahaston miljoonan euron välillinen ja suora tuki alalle kaudella 2014–2020.
Turkistarhauksen saama valtion tuki ei ole samaa luokkaa kuin maatalouden keskimäärin, vaan huomattavasti pienempää. Samalla on pidettävä mielessä, että tarhaus ei kuitenkaan toimi aivan omillaan, vaikka niin haluttaisiinkin antaa ymmärtää.
Lähteet (muualla verkossa)
Turun Sanomien uutinen 18.6.2018. Vihreät haluaa vähentää turkistarhauksen maataloustukea – turkisala ei kuitenkaan ole koskaan sellaista saanut
Ruokaviraston uutinen 6.9.2019. Joka viides turkistuottaja haki takausta maksuvalmiuslainalle
