Untuvatuotteita ostaessa olisi helppoa tuudittautua siihen uskoon, että untuvan tuotannon takia eläimet eivät ole kärsineet – untuvat ovat kai peräisin linnuista, jotka olisi muutenkin tapettu ruuaksi. Onko asia näin yksiselitteinen?
Kymmenen vuotta sitten Eurooppaa kohahdutti video, jossa Unkarissa nypittiin untuvia eläviltä linnuilta, vaikka se on EU:n alueella kiellettyä. Video sai osan untuvaa käyttävistä yrityksistä heräämään ja untuvan alkuperään alettiin kiinnittämään aiempaa hieman enemmän huomiota. Täydellisestä tilanteesta olemme kuitenkin vielä kaukana.
Untuvan tuotannossa käytetään yleensä ankkoja tai hanhia. Vaikka EU:ssa untuvan nyppiminen eläviltä linnuilta on kiellettyä, sallii laki Unkarissa ja Puolassa irtonaisen untuvan keräämisen eläviltä linnuilta, jolloin untuvapeite käydään läpi esimerkiksi kammalla. Tällöin ainoastaan irtonaisten untuvien pitäisi lähteä irti. Käytännössä untuvaa irtoaa usein niin vähän, että houkutus vielä kiinniolevien untuvien nyppimiseen on suuri. Lisäksi eläinten käsittely aiheuttaa niille aina stressiä. Tämän vuoksi untuvien kerääminen eläviltä linnuilta tulisi yksiselitteisesti kieltää kaikissa maissa, ettei kieltoa voida kiertää näennäisillä muutoksilla tuotantotavassa.
Pakkosyöttöä ja elävänä nyppimistä
Untuvien nyppiminen eläviltä linnuilta aiheuttaa niille vakavaa kärsimystä. Untuvat nypitään irti lintujen ollessa tajuissaan, ilman rauhoitusta, puudutusta tai kivunlievitystä. Lintujen iho rikkoutuu ja aiheuttaa huomattavaa ja pitkäaikaista kipua. Nyppimisen jälkeen linnut jätetään kasvattamaan uutta untuvakerrosta, kunnes taas jonkin ajan päästä se nypitään uudestaan pois. Yleensä hanhet joutuvat tähän kasvatusmuotoon, sillä niiden untuvat kasvavat nopeammin kuin ankoilla. Linnut voidaan kyniä 3-4 kertaa vuodessa.
Untuvan tuotanto voi myös kytkeytyä hanhen- tai ankanmaksantuotantoon, missä lintuja pakkosyötetään sairaalloisen rasvamaksan tuottamiseksi. Lihottamisvaiheen aikana linnuilta voidaan nyppiä untuvia. Untuvien nyppimisen lisäksi pakkosyöttö on linnuille tuskallista ja se onkin osassa maista kiellettyä. Kuitenkin moni valtio sallii sitä yhä tehtävän – myös EU:ssa.
Alkuperän varmistaminen vaikeaa
Untuvatuotteista pystyy vain harvoin selvittämään varmuudella sen, missä maassa untuvat on tuotettu. Vielä vaikeampaa on varmistaa se, etteivät untuvat ole peräisin elävänä nypityistä linnuista. Suuri osa maailmalla käytetystä untuvasta on peräisin Kiinasta, jossa elävältä nyppiminen ei ole kiellettyä ja jossa untuvan tuotantotapa on vaikea varmistaa. Yli 90 % untuvasta tuotetaan Aasian maissa.
Untuvien toimitusketjut ovat usein pitkiä. Siksi pelkkä valmistajan sana siitä, etteivät untuvat ole peräisin elävänä nypityistä linnuista, on varsin heikko vakuutus.
Hieman paremman varmuuden untuvien alkuperästä saa, jos yritys on auditoitu ja siltä löytyy Responsible down tai Downpass-sertifikaatti. Molemmat sertifikaatit lupaavat, että untuvien nyppimiselle eläviltä linnuilta on nollatoleranssi, hanhenmaksantuotantoa ei sallita, eläinten kasvatusolosuhteita valvotaan, auditoinnit suorittaa ulkopuolinen taho ja untuvien alkuperä pystytään jäljittämään.
Tästä huolimatta varmin tapa auttaa hanhia ja ankkoja on jättää untuvatuotteet ostamatta, sillä mikään valvontamekanismi ei ole aukoton. Ja vaikka untuvat olisivat peräisin ruuantuotantoa varten tapetuista eläimistä, tuovat ne silti osansa tuotantoketjun rahavirrasta ja lisäävät siten lintujen kasvatuksen kannattavuutta. Ja se, missä olosuhteissa lihaksi kasvatetut linnut ovat eläneet, voi olla hyvinkin karua todellisuutta.
Kuva: Andrew Skowron.
Lähteet (muualla verkossa)
Kalla fakta 1.2.2009. Levande dun. Artikkeli & dokumentti (ruotsiksi).
Kuluttaja-lehti 25.10.2017. Lämpöä lintujen kustannuksella.
Four Paws. Down: live feather plucking (englanniksi).
Downpass-sertifikaatti (englanniksi).
Responsible down -sertifikaatti (englanniksi).
