Turkistarhaus herättää nyt paljon keskustelua sekä Suomessa että laajemmin Euroopassa. Turkisala on ostanut paljon mainostilaa esimerkiksi Helsingin Sanomista ja korostaa alan elinvoimaisuutta. Samanaikaisesti kuitenkin eläinasiaa ajavat ihmiset yhä ponnekkaammin vaativat, että turkistuotannon on loputtava myös Suomesta. Seuraavassa on listattu viisi perustelua sille, miksi turkistuotannolla ei ole enää Suomessa tulevaisuutta.
1. Eurooppa on siirtymässä turkittomaan aikaan, ja Suomi on jäämässä yksin
Yhä useampi Euroopan maa on kieltänyt turkistarhauksen. Uusimpana Slovakia päätti kiellosta tänä syksynä. Jo viisitoista maata on säätänyt lakeja, joiden seurauksena tarhaus loppuu. Kolmetoista maata on päättänyt täyskiellosta: Iso-Britannia, Itävalta, Makedonia, Slovenia, Kroatia, Luxemburg, Serbia, Tšekki, Norja, Belgia, Hollanti ja Bosnia. Saksassa ja Sveitsissä tarhaus on loppunut kokonaan, ja Ruotsissa kettu- ja chinchillatarhaus päättyi tiukennettujen määräysten johdosta. Myös Tanskassa kettutarhaus on kielletty
Suomi on ainoa maa Euroopassa, joka anoi jatkoluvan supikoiran tarhaamiseen. Myös kettutarhauksen osalta Suomi on jäämässä maailmassa Kiinan kanssa yksin.
2. Turkisala seilaa kohusta toiseen, laiminlyönnit tiloilla ovat räikeitä ja systemaattisia
Suomi on mainittu Ison-Britannian tabloidilehdistössä usein turkisaiheissa eikä ollenkaan imartelevaan sävyyn. Lehdet ovat viime vuosina useaan otteeseen julkaisseet kuvamateriaalia tiloilta, joissa näkyy liikalihaviksi syötettyjä kettuja, kannibalismia ja muuta eläinten häiriökäyttäytymistä ja kärsimystä.
Puutteita löytyy myös viranomaisten tekemissä tarkastuksissa.
EU:n vaatimissa vuosittaisissa eläinsuojelutarkastuksissa käydään sattumanvaraisesti tarkastamassa ennalta määrätty osuus turkistarhoista. Seitsemän edellisen vuoden aikana laiminlyöntejä on esiintynyt 23–66 prosentilla tarkastetuista turkistiloista. Vuonna 2017 yleisimmät laiminlyönnit liittyivät pitopaikan pohjan tai lattian ja häkkien verkkopohjan kuntoon sekä pitopaikan rakennusten ja laitteiden kuntoon ja turvallisuuteen. Sairastuneista ja vahingoittuneista turkiseläimistä ei myöskään aina huolehdittu asianmukaisesti.
Vuonna 2018 tarkastetusta turkiseläintilasta puutteita oli 37 prosentilla. Laiminlyönnit liittyivät suoraan eläinten hyvinvointiin.
3. Yleinen mielipide Suomessa on kääntynyt yhä selvemmin tarhausta vastaan
Suomalaisista 74 % joko haluaa kieltää turkistarhauksen (36 %) tai hyväksyy tarhauksen vain, mikäli eläimille tarjotaan huomattavasti enemmän tilaa ja mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään (38 %). Tuotanto- ja turkiseläinten kasvattamista ahtaissa häkeissä vastustaa suomalaisista 80 % . Eduskunta on jo vuonna 2013 hyväksynyt maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön, jonka mukaan tarhauksen oloihin tulee tehdä merkittäviä parannuksia.
On siis olemassa kansalaisten ja eduskunnan antama mandaatti ottaa turkistarhaus kriittiseen tarkasteluun.
4. Tarhauksella on heikot tulevaisuudennäkymät
Suomessa on noin 1 000 turkistarhaa, ja määrä on pudonnut joitakin satoja viimeisen 10 vuoden aikana. Merkittävä viime vuosien pudotus STKL:n jäseninä olevien tarhojen määrässä tapahtui vuosien 2016 ja 2017 välillä, jolloin lopetti 98 tarhaa. Suomen tarhoista valtaosa sijaitsee Pohjanmaalla.
1980-luvulla alkupuolella Suomi tuotti 60 % maailman ketunnahoista ja 20 % minkeistä. Vuonna 2006 Suomi tuotti enää 20 % maailman ketunnahoista ja 5 % minkeistä. Tarhauselinkeino on siis romahtanut 1980-luvusta, ja viime vuosina eläinmäärät ovat jälleen lähteneet laskemaan.
Kiinasta on tullut maailman merkittävimpiä turkistuottajamaita. Suomalaiset tarhaajat ovat edistäneet alan leviämistä Kiinaan kuljettamalla maahan esimerkiksi siitoseläimiä ja kouluttamalla tarhaajia.
Turkisalaa Suomessa leimaa turkistuottajien eläköityminen ja tuotannosta luopuminen tuottajien ikääntymisen vuoksi. Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton omien tilastojen mukaan 63,2 % jäsentarhaajista on yli 50-vuotiaita ja tarhaajien keski- ikä on 52 vuotta.
5. Tärkeimpänä: Turkistarhaus on kestämätöntä eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta
Turkiseläinten hyvinvointiongelmat ovat tutkimusten mukaan erittäin vakavia. Tutkimuksissa on havaittu lukuisia kettujen, minkkien ja supikoirien hyvinvointiin kohdistuvia ongelmia häkkiolosuhteissa. Merkittäviä syitä turkistarhaukseen liittyviin hyvinvointiongelmiin aiheutuu ennen muuta viiden tekijän takia:
- Erittäin pienet ja virikkeettömät häkit.
- Häkkien verkkopohja.
- Turkiseläimet eivät kuulu aidosti domestikoituneisiin lajeihin.
Tarhausta on harjoitettu aktiivisesti alle 100 vuotta ja kantaa on täydennetty pitkään luonnosta. - Eläinten perustarpeet, kuten mahdollisuus sosiaalisuuteen, metsästämiseen, liikkumiseen ja ympäristön tutkimiseen, eivät täyty.
- Eläimet syötetään liian lihaviksi.
Tyypillinen kettuhäkki ei täytä eläinten hyvinvointitarpeita: se on virikkeetön ympäristö, josta puuttuvat mahdollisuudet riittävään liikkumiseen ja esimerkiksi kaivamiseen. Aikuisella ketulla on tilaa häkissään vain 0,8 m². Tutkimusten mukaan häkissä elävät ketut ovat valmiita näkemään paljon vaivaa päästäkseen kaivamaan; verkkopohjaisissa häkeissä tähän ei kuitenkaan ole koskaan mahdollisuutta.
Ylipaino pahentaa sinikettujen jalkojen taipumista ja aiheuttaa liikkumisvaikeuksia sekä tekee eläimistä passiivisia. Ala on ilmoittanut puuttuvansa liialliseen ruokintaan, mutta tästäkin huolimatta tarhoilla on jalostuseläimiä yhä ns. jättikettuja.
Supikoiria hoidetaan yleensä kuten kettuja, mutta lajin lajityypillisistä vaatimuksista ei ole juurikaan tietoa. Aikuisella supikoiralla on tilaa häkissään vain 0,8 m².
Tyypillinen minkkihäkki ei täytä eläinten hyvinvointitarpeita: minkeiltä puuttuvat mahdollisuudet muun muassa riittävään liikkumiseen, kiipeilemiseen ja uimiseen. Tutkimuksissa minkit ovat osoittaneet voimakasta tarvetta uimiseen muun liikkumisen ohella. Aikuisella minkillä on tilaa häkissään ainoastaan 0,255 m².
Lopuksi: Tulevaisuus ilman tarhoja
Kuten kaikki edellä esitetty osoittaa, turkistarhaus on Euroopassa selvästi siirtymässä menneisyyden elinkeinoksi. Tarhaus on vaikeuksissa ja yhä useampi maa tekee eettisen päätöksen lopettaa tarhaus alueellaan. Myös Suomessa on selvää, että tarhaus ei voi jatkua entisellään. Tämän osoittaa sekä yleinen mielipide että tarhaajien heikko taloudellinen tilanne.
Tarhaus saattaa hyvinkin tarvita entistä enemmän valtion taloudellista tukea, mutta se ei tee elinkeinosta pitkällä tähtäyksellä kannattavaa eikä missään tapauksessa eettisesti kestävää. Tällä hetkellä turkistarhat hakevat tuotantoaloista eniten maatilojen lainoille myönnettävää valtiontakausta. Tarhaajien itse suorittama eläinten hyvinvoinnin valvonta ei ole riittävä vastaus siihen ongelmaan, että laki ei takaa kunnollista kohtelua ja olosuhteita eläimille. On poliittisesti pitkäjänteistä ajattelua alkaa nyt valmistella hallittua tarhauksen alasajoa, joka mahdollistaa tarhaajille uusia tapoja hankkia elanto.
Animalian visio tulevaisuuden Suomesta on maa, jossa eläinten hyvinvointi ei tarkoita elämää häkeissä. Tulevaisuuden Suomi panostaa ilmastoystävällisiin ja eläineettisesti kestäviin alkutuotannon aloihin, kuten kasviproteiinien viljelyyn. Turkistarhauksen kaltaisista aloista on luovuttu kestävästi, ja tarhaajille on tarjottu uudelleenkouluttautumis- ja investointitukia ammatinvaihdon mahdollistamiseksi. Ilmastoystävällinen tuotanto ruokkii ihmisten ja muiden lajien hyvinvointia ja antaa yhä useammalle mahdollisuuden toteuttaa haaveitaan. Luonnon monimuotoisuuden palauttamiseen panostetaan.
Jotta pääsemme jo tänään lähemmäs tätä tulevaisuutta, Suomen on otettava ratkaiseva askel turkistarhauksen kieltämiseksi.
Lähteet (muualla verkossa)
Animalia: 74 % suomalaisista vastustaa nykymuotoista turkistarhausta
Animalia & Noah 2015: Case Saga Furs. Nordic fur trade – marketed as responsible business (pdf).
Daily Mail 2017: Monster foxes, footage from Finnish farms shows morbidly obese foxes.
Daily Mail 2018: Monster foxes pt. II, 6 months after the first scandal, more footage of obese foxes was released.
Fifur 2019a: Tilastot 2019 (pdf).
Fifur 2019b: Vastuullisuuskatsaus (pdf).
Findikaattori 2019: Tuonti ja vienti.
Finland Exports 2018: Suomen vientituotteet.
Fur Free Alliance 2019: Fur Bans.
Independent 2018: Caged animals resort to cannibalism on Finnish “high welfare” farms.
Mirror 2014: The real price of a fur coat, footage from 7 Finnish farms.
PTT 2016: Turkisalan taloudellinen merkitys (pdf).
Profur 2016: Tilastot 2016 (pdf).
Profur 2018: Tilastot 2018 (pdf).
Ruokavirasto 2019: Joka viides turkistuottaja haki takausta maksuvalmiuslainalle.
Ruokavirasto 2019: Otantaan perustuvat tarkastukset 2018.
SEY 2019: 80 % suomalaisista haluaa tuotanto- ja turkiseläimet pois ahtaista häkeistä ja parsista.
Muokattu 6.3.2020: Taloustutkimuksen luvut vuodelta 2019.
