Turkisala vastustaa ympäri Eurooppaa systemaattisesti eläinten oloja parantavia lakimuutoksia, koska ne tuottavat kustannuksia. Welfur-sertifiointi on turkisalalle merkittävä työkalu näitä muutoksia vastaan.
Turkistilojen sertifiointi parantaa alan imagoa ja samalla vie ainakin teoriassa painetta pois lakimuutoksilta – kun ihmiset uskovat eläinten voivan hyvin, turkistarhaukseen kohdistuu vähemmän kieltovaatimuksia. Tämän takia sertifioinnilla on niin keskeinen rooli.
Turkisalan eurooppalainen kattojärjestö Fur Europe juhli vuoden 2020 tammikuussa: Alan Welfur-sertifikaatti oli myönnetty lähes 3000 tarhalle ympäri Eurooppaa. Welfuria innokkaasti esittelevän Fur Europen mukaan eurooppalaisen turkiskasvatuksen tulevaisuus on nyt taattu, sillä sertifiointi takaa eläinten hyvinvoinnin turkistiloilla. Järjestö toi myös Euroopan parlamentin aulaan valtavan turkisaiheisen messupisteen.
Sertifioinnissa ohjat pysyvät turkisalan käsissä. Welfur-sertifioinnin vaatima hyvinvoinnin taso on asetettu niin alas, että turkistilat läpäisevät sen varsin helposti: vain kaksi prosenttia tarkastetuista tiloista on hylätty. Tilojen tarkastuskäynneistä vastaa paperilla ”ulkopuolinen” yhtiö, mutta esimerkiksi Suomessa tarkastukset hoitaa käytännössä alinhankintana yritys, jonka osakkeista turkisala omistaa 38 prosenttia. Näin saadaan siis hyviä sertifiointituloksia ilman, että lainsäädännöllä puututaan turkistarhauksen ongelmiin.
Kansainvälisen Fur Free Alliance -järjestön julkaisema raportti ”Certified Cruel” nostaa esiin useita ongelmia Welfur-sertifioinnissa. Tilojen auditoinnin sidonnaisuusongelmat ovat raportin mukaan vakavia – turkistilojen tarkastuksia on Suomessa suorittanut muun muassa henkilö, joka itse työskentelee turkistilalla tarkastusten ohessa.
Raportissa nostetaan esiin kahden eläinten hyvinvointitutkijan puheenvuoroissa myös sertifikaatin matala vaatimustaso ja sen kyvyttömyys taata yksittäisten eläinten hyvinvointi tiloilla. Samoin kyseenalaistetaan turkistarhauksen ja EU:n nykyisen lainsäädännön yhteensopivuus.
Onko turkisala siis tehnyt eläinsuojelijoiden työstä tarpeetonta omalla sertifioinnillaan? Ei. Turkisala on tehnyt hyvin ja pitkään suunnitellun kasvojenkohotusoperaation, joka valitettavasti helpottaa alan jatkamista Euroopassa kaikista Welfurin ongelmista huolimatta.
Animalia on ollut keskeisessä roolissa paljastamassa turkisalan sertifioinnin ongelmia Suomessa. Samanaikaisesti Oikeutta eläimille on julkaissut suomalaisilta turkistiloilta materiaalia, joka osoittaa, että olemme hyvin kaukana eläinten hyvinvoinnista, oli meillä sertifiointia tai ei.
Eläinten asian ajajia tarvitaan jatkossakin. Me kerromme ne asiat, jotka rahan perässä mutkia suoriksi vetävä turkisala haluaisi mieluiten jättää pimentoon.
Kuva: Laura Uotila
Lähteet (muualla verkossa)
”Certified Cruel – Why WelFur fails to stop the suffering of animals on fur farms” -raportti (pdf, englanniksi)
Suomenkielinen tiivistelmä raportista (pdf)
Fur Free Alliance (englanniksi)
