Vegemessut toimii vastuullisten valintojen uranuurtajana

Tanja Pulliainen

Kasvisruoan suosio ja tarjonta ovat lisääntyneet viime vuosina ja veganismi on saanut runsaasti mediahuomiota. Merkittävä rooli tässä kehityksessä on kasvisruokatapahtumilla, joista suurin Suomessa on Vegemessut. Lisäksi monet aikamme ilmiöt ja trendit ohjaavat kuluttajia vähentämään lihan kulutustaan.

Tammikuussa 2020 järjestettiin viidennen kerran Vegemessut, joka on pohjoismaiden suurin kasvisruokatapahtuma. Vegefirman järjestämä messutapahtuma on laajentunut kestoltaan kolmipäiväiseksi ja se aiheutti tälläkin kertaa yleisöryntäyksen Kaapelitehtaalle. Tarjolla oli eri näytteilleasettajien vegaanisia tuotteita ja aihepiiriin liittyvää oheisohjelmaa. Ensimmäistä kertaa pidettiin myös ammattilaispäivä majoitus- ja ravitsemusalan osaajille sekä kauppojen ja ravintoloiden sisäänostajille.

Paikalla oli yritysten lisäksi myös kolmannen sektorin edustajia esittelemässä toimintaansa. Esimerkiksi Animalia, Vegaanihaaste ja Oikeutta eläimille jakoivat vierailijoille tietoa ja tarjosivat mahdollisuuksia lähteä mukaan edistämään kasvissyöntiä ja eläinten oikeuksien toteutumista.

Vegefirma järjestää messujen lisäksi myös VegeStreet-katuruokatapahtumia. Erilaisia kasvisruokatapahtumia järjestetään paljon myös muualla maailmassa. Suurin osa tapahtumista on syntynyt vuoden 2010 jälkeen, mutta esimerkiksi Isossa-Britanniassa järjestettiin VegFest UK jo vuonna 2003. Tampereella on järjestetty VegFest vuodesta 2008 alkaen, jolloin se oli Suomen ensimmäinen kasvissyöntiin keskittyvä festivaali.

Animalian esittelypöydällä Vegemessuilla myytiin tuotteita sekä jaettiin esitteitä.§

Tietoa ja näkökulmia

Oleellinen osa Vegemessuja ovat asiantuntijapuheenvuorot, joissa tuodaan esille keskeisiä näkökulmia kasvissyönnistä ja siihen liittyvistä teemoista, kuten terveydestä, ympäristöstä ja eläinten asemasta. Omassa esityksessään ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm tarkasteli vegaaniruokavaliota ja ravitsemusta YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden näkökulmasta.

Yleisöstä huomautettiin, että YK:n tavoitteista oli unohdettu eläinten hyvinvointi. Myös planetaarisessa ruokavaliossa ovat etusijalla vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Hiilijalanjäljen minimointi on tärkein kriteeri lihan syönnin vähentämiselle.

Fogelholm kommentoi myös viime vuosien vegebuumia, joka näkyy mediassa ja markkinoille tulevissa tuotteissa. Vegaaneja on edelleen vain pieni osuus väestöstä, mutta myös suurempi massa on onneksi alkanut hiljalleen siirtyä kohti kasvisvoittoisempaa ruokavaliota.

Joukkoruokailulla ja ruokapalveluiden kehittämisellä voisi olla suuri vaikutus kasvisruokailun yleistymiseen ja ruokajärjestelmän ilmastokestävyyteen. Meneillään onkin Helsingin yliopiston tutkimushankkeessa toteutettava Ilmastokestävä kasvisruoka -kampanja, jota esiteltiin myös Vegemessuilla. Ruokapalveluille tarjotaan kampanjassa valmis reseptiikka käytettäväksi. Useissa henkilöstöravintoloissa kasvisruokien määrä onkin lisääntynyt, ja melko usein ne jopa ovat vegaanisia.   

Yhtenä asiantuntijahaastateltavana oli sosiologi Salla Tuomivaara. Keskustelun aikana pohdittiin  erilaisten kulttuurien tapaa suhtautua eläimiin, ristiriitoja erilaisten eläinasenteiden välillä sekä lajien välistä oikeudenmukaisuutta.

Vegebuumi ja megatrendit

Vegefirman toimitusjohtaja Suvi Auvinen totesi, että kehitys vegeruoan tarjonnassa on ollut viime vuosina huikeaa. Vegaanien määrä on vain pari prosenttia väestöstä, eikä vegaanien määrä välttämättä tule huomattavasti kasvamaan. Kuitenkin niin sanottuja fleksaajia on yhä enemmän, mikä luo kysyntää vegaanisille tuotteille. Vastuullisuus on nyt megatrendi ja ihmiset haluavat tehdä eettisesti kestäviä valintoja.

Vegemessuilla yrittäjät yhdistävät voimansa ja kohtaavat nyt kuluttajien lisäksi myös ammattilaisia, kuten keskusliikkeiden sisäänostajia ja majoitus- ja ravitsemusalan toimijoita.

Ihmiset syövät joukkoruokailussa sitä, mitä eteen tuodaan, joten laitoskeittiöt ovat tärkeässä asemassa.

Tällä hetkellä eläinperäisten tuotteiden subventointi laskee niiden hintoja, joten kilpailu markkinoilla ei ole reilua. EU:n maataloustuet ovat tältä osin ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa.

Ellun kanat -viestintätoimiston projekteissa Suvi Auvinen on tehnyt töitä myös futuristien kanssa. Vastuullisuus ja digitalisaatio vaikuttavat megatrendeinä markkinoiden kehitykseen. Yhdysvalloissa on jo mennyt isoja yrityksiä konkurssiin, koska ne eivät ole pystyneet muuttumaan vastuullisuusvaatimuksien mukana.

Digitalisaatio vaikuttaa myös tapoihin kuluttaa. Algoritmit voisivat vaikuttaa siihen mitä ihmiset syövät. Esimerkiksi mobiilisovellus voisi suositella ilmastoystävällisiä ruokia, kuten viihdepalvelu suosittelee musiikkia tai elokuvia.

Supermarketissa käynnin sijaan tulevaisuudessa ruokaa voisi tilata suoraan kotiin keskusvarastosta tai tuottajilta. Ilmastokriisin vuoksi pitää muuttaa myös sitä, mitä ja kuinka paljon kulutetaan. Suomessa kulutuksen hiilijalanjälkeä pitäisi pudottaa vuoteen 2050 mennessä yli 90 %, mikä vaatii isoja muutoksia. Vaikutustapoina yksilöiden valinnat, politiikka ja liiketoiminta ovat kaikki tärkeitä muutoksen luomisessa, oli kyseessä sitten eläinetiikka, ilmastokysymykset tai terveys.

Kuvat: Ella Olsson/Unsplash ja Tanja Pulliainen

Lähteet (muualla verkossa)

Vegemessut

Voima.fi: Syö oikeudet eläimille.

Helsingin yliopisto: Ilmastokestävä kasvisruoka

Kerro kaverillesi:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on whatsapp
WhatsApp
Share on email
Email
Share on telegram
Telegram
Jaa artikkeli

Lisää aiheesta: