Lintuinfluenssatartuntoja on todettu jo 26 suomalaisen turkistarhan eläimillä. Kuudella tarhalla viruksessa on havaittu muuntumista, joka edistää viruksen sopeutumista nisäkkäisiin.
Ruokaviraston mukaan kaikki Suomen turkistarhat tullaan testaamaan loppuvuoden aikana lintuinfluenssan varalta. Ensimmäisenä testataan kaikki Suomen noin 130 minkkitilaa, joista jokaisesta kerätään verinäytteet 60 eläimestä sekä tutkitaan 30 kuollutta eläintä. Minkkitilojen jälkeen testausvuoroon tulevat kettu- ja supikoiratilat. Yhteensä Suomessa on tällä hetkellä noin 400 turkistarhaa.
Viruksen mutatoituminen minkeistä ihmisiin tarttuvaksi on mahdollista, minkä vuoksi minkkitilojen tutkimista pidetään kriittisimpänä. Minkeissä virus oireilee usein lievempänä kuin ketuissa, jonka vuoksi minkkien tartuntoja on voinut jäädä huomaamatta. Mitä kauemmin virus pääsee muhimaan minkkitarhojen populaatioissa, sitä suuremmaksi sen mahdollisuudet muuntumiselle kasvavat.
Kaikki lintuinfluenssatartunnan saaneet minkit määrätään lopetettaviksi, ja ketut sekä supikoirat lopetetaan viranomaisten harkinnan mukaan. Tällä hetkellä 135 000 eläintä on määrätty tapettavaksi 14 tarhalta. Eläinten ruumiit painesteriloidaan eläinperäisten jätteiden hävittämiseen erikoistuneessa laitoksessa, jotta virukset saadaan vaarattomiksi. Eläinten turkit hävitetään samassa prosessissa eivätkä ne päädy siten myytäviksi. Steriloinnin jälkeen eläinten ruumiit pilkotaan ja niistä tehdään biodieseliä sekä valkuaisjauhetta, joka poltetaan ongelmajätteenä Liettuassa.
Suomen turkistarhoilla leviävä lintuinfluenssa herättää edelleen huolta myös kansainvälisesti. Viime viikolla Ylen haastattelema tanskalainen virologi esitti, että tehokkainta olisi tappaa kaikki Suomen turkistarhojen minkit kerralla. Jos lopetuspäätökset tehdään tarha kerrallaan, ehtii virus levitä ja muuntua tutkimustuloksia ja päätöksiä odotellessa. Tanskassa tehtiin päätös kaikkien minkkien lopettamisesta vuonna 2020, kun koronavirus alkoi levitä Tanskan turkistarhoilla.
Syksyn lähestyvä influenssakausi tekee muuntumisesta erityisen riskialtista. Koska minkkien hengitystiet vastaavat ihmisten hengitysteitä, on mahdollista, että minkki saa samaan aikaan sekä lintuinfluenssatartunnan että ihmisen influenssan. Tällöin virukset voivat vaihtaa perimää keskenään, jolloin syntyy virus, joka pystyy tarttumaan takaisin ihmisiin ja sen jälkeen ihmisten välillä. Tämä olisi nopea ja vaarallinen muuntumisreitti, jota virologit sekä Suomessa että kansainvälisesti tällä hetkellä pelkäävät.
Valtiolle miljoonakustannukset
Pankkiala on jo menettänyt luottonsa turkisalaan. Toissa viikolla Talouselämässä kerrottiin, että Nordea ei enää ota uusia asiakkaita turkisalalta tai myönnä lainoja vanhoille turkisalan asiakkaille. Samassa jutussa todettiin myös Osuuspankista, että alan huono kannattavuus on tehnyt luottojen myöntämisestä käytännössä mahdotonta.
Tappiot taudin leviämisestä tulevatkin nyt veronmaksajien maksettaviksi, sillä valtio maksaa tapettaviksi määrättyjen eläinten lopettamisen sekä niiden ruumiiden hävittämisen. Lisäksi valtio korvaa tarhaajille eläinten hävittämisestä syntyneet tappiot. Korvausten taso on edelleen epäselvä, mutta viranomaisten mukaan se tulisi kattamaan eläimistä tähän asti tulleet kulut eikä esimerkiksi nahasta saatavaa markkinahintaa. Toisaalta markkinahinnat ovat viime ajat olleet niin alhaiset, ettei niillä ole katettu edes tuotantokustannuksia.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin Helsingin Sanomille antaman haastattelun mukaan valtiolle tulevissa kustannuksissa puhutaan miljoonista euroista, vaikka tarkkaa summaa ei vielä olekaan tiedossa. Mikäli kaikkien turkistarhojen tarkastuksissa löytyy lisää lintuinfluenssatartuntoja, saattavat kustannukset nousta vielä merkittävästi.
Kustannusvaikutusten lisäksi huolestuttavaa on myös se, että eri eläinlääkäreiden työaikaa menee tällä hetkellä valtavasti lintuinfluenssan seurantaan. Tämä tarkoittaa, että turkistarha-alueilla vähennetään eläinsuojelutarkastusten tekemistä. Vaikutus tulee näkymään myös eläinlääkintäpalveluiden heikentymisenä erityisesti kiireettömän eläinlääkärihoidon osalta.
Tällä hetkellä maa- ja metsätalousministeriö valmistelee asetusta, jolla säädettäisiin turkistarhoilta vaadittavista suojaustoimenpiteistä, jotta linnut eivät pääsisi enää vapaasti lentämään varjotaloihin sisään. Suojaustoimenpiteet eivät kuitenkaan koskaan tule olemaan aukottomia, joten vaikka lintuinfluenssa turkistarhoilla saataisiin tältä syksyltä rauhoittumaan, on suurella todennäköisyydellä sama tilanne edessä ensi vuonna. Ja mikäli tartuntoja esiintyy taas silloin, joutuu valtio jälleen maksajaksi.
Huomionarvoista on sekin, että perustuslakivaliokunta on jo vuonna 2013 todennut, että perustuslaki mahdollistaa turkistarhauksen kieltämisen, mikäli siihen on poliittista tahtoa. Käsittelyssä oli tuolloin kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämisestä.
Perustuslaissa ei valiokunnan mukaan ole estettä kieltää turkistarhausta, jos eduskunnan enemmistö pitäisi sitä luonteeltaan epäeettisenä toimintana ja ehdotus muutoin täyttäisi perustuslain vaatimukset. Turkistarhaajille olisi taattava lopettamiseen siirtymäaika ja korvauksia.
Lue lisää (muualla verkossa)
Ruokavirasto 23.8.2023. Kaikkia turkistarhoja koskeva lintuinfluenssaseuranta aloitetaan minkeistä.
Ilta-Sanomat 26.8.2023. Näin lintuinfluenssan takia tapetut turkiseläimet hyödynnetään – lopullinen kohde yllättää.
Yle 22.8.2023. Tanskalainen virologi: Pian voi olla järkevää tappaa kaikki Suomen minkit lintuinfluenssan vuoksi.
Talouselämä 18.8.2023. ”Alkaa olla jo ylivoimaista” – Näin pankit kommentoivat riutuvan turkisalan rahoittamista, Nordea veti jo johtopäätökset.
Helsingin Sanomat 23.8.2023. Essayah: Lintuinfluenssan hoitoon laitetaan useita miljoonia euroja lisätalousarviossa.
Kuva: Laura Uotila
